STOP THE PRESS!

Honey B and the T-Bones – Terrifying Stories from T-Bone Town

honey_b_and_t_bones1.Funky women 2.Big D. 3.Skullflag 4.Bo’s bounce 5.Hot dog man 6.On somebody else’s business 7.Electric eye 8.Bones of love 9.Wolf is back 10.Chicken stuff 11.Life’s a risky business
Arvio: 4/5

Honey B and the T-Bones on hämmentävä orkesteri. Nimi herättää epäilyksiä ja jonkinasteista kiinnostusta. Itse joskus koitin kuunnella bändin tuotoksia, mutta kolahdusta ei tapahtunut juuri millään asteella. Musiikissa oli ideaa, mutta sitä ei oltu viety tarpeeksi pitkälle. Hiljaiseloa bändi on pitänyt muutaman semikotvasen verran, ja nyt tiskiin lävähtää rosoinen ja hyvänkuuloinen levy nimeltään ”Terrifying stories from T-bone town”. Fiilis on hyvä!

Gary Moorella ei koskaan ollut ’blues’. Kun kuuntelen hbtb-levyä, huomaan, kenellä se blues on ja kuka vaan kitisee mäen takana jossain kaukana konerumpujen kera. Aloitusraita ”Funky women” on riipivän häijy laahaava viiltohaava soveliaan musiikin kohtuun. Päässä alkaa surisemaan äärirosoinen viskisieppomainen laulu, joka pureutuu asian ytimeen. Sama surina jatkuu kakkoskappaleessa, jossa kuitenkin tunnelmaa kevennetään hieman kauniimmalla melodialla. Silti vankka kannanotto on läsnä. ”Skullflag”-kappaleen melankolia pureutuu luihin ja ytimiin, ja suurin syy tähän on sen loistava tuotanto: se todella repii soundeillaan sydänlihaa. Todellinen löytö kuitenkin on ”Electric eye”, joka on kuin uusiksi kirjoitettu Hey Joe. Saman fiiliksen allekirjoittanut on kokenut Hendriksiä lukuun ottamatta vain kerran aikaisemmin kuunnellessani White Stripesin ”Ball and biscuit”-kappaletta. Mahtavuutta, kyllä.

Varsin vaikuttava levy tämä uusi Honey B and the T-Bones –levy on. Omat ennakkoluuloni heitän lopullisesti romukoppaan. Suomessa on aina osattu tehdä ennakkoluulotonta ja erilaista musiikkia, ja tästä levy ”Terrifying stories from T-bone town” on varsin mainio osoitus. Se on röyhkeä, karkea, itsenäinen ja miellyttävä kokonaisuus. Siinä on heikkoja hetkiä, kuten ”Bones of love”, mutta siinä ei silti ole oikeastaan paljonkaan korjattavaa. Elämys!

Jari Järvi for smackthejack

Photo’s copyright by Bluelight Records, 2005