STOP THE PRESS!

Eri esittäjiä – Lastenkamari rokkaa

lasterkammari_rokkaa1. Conny Bergros: Nico Rosberg Formula Rock 2. Popeda: Mörri Möykky 3. Jussi Hakulinen: Posti Pate 4. Guava: Tao Tao 5. Jätti oravat: Pikkuoravien kuuraketti 6. J. Karjalainen ja Mustat Lasit: Apinaorkesteri 7. Rokkitädit: Täti Monika 8. Yö: Päivänsäde ja menninkäinen 9. Tyne Brothers: Opettaja ja lapset kaupungissa 10. Lama: Totuus löytyy kaurapuurosta 11. Onkalo-orkesteri: Pitkätukkarockpoppoo 12. Kontra: Ajaa hiljaa isi 13. Sielun Veljet: Kanoottilaulu 14. Rauli Somerjoki ja viisi vierasta miestä: Apina ja gorilla 15. Juliet Jonesin Sydän: Muumi Muumi 16. Ne Luumäet: Philadelphian jättiläissammakot 17. Pentti Jones: Kissa ja myyrä 18. Jamrock Band: Kuinka saisin rikki kookospähkinän (I´ve Got A Lovely Bunch Of Coconut)
Arvio: 3/5

Viime vuosina lastenmusiikki on taas nostanut päätänsä, kun uusia tekijöitä on tullut esiin. Viime aikaisista suurimpia ja menestyksekkäimpiä ovat olleet Ella ja Aleksi, jotka myivät tuplaplatinan verran levyjä. Ei siis ihme, että levy-yhtiöt ovat taas kiinnostuneet lapsista ja heille tarjottavasta musiikista. Nyt lasten huomiosta tai ainakin lastenmielisten huomiosta ovat kamppailemassa rokkarit. Poko Rekords on julkaissut kokoelman ”Lastenkammari rokkaa”, joka sisältää 18 rokahtavaa biisiä lapsille. Täytyy siis tutkia, onko tässä mitään järkeä vai meneekö musiikki suoraan romukoppaan.

Levyn aloitusraitana kuullaan ”Nico Rosberg Formula Rock”, joka on päivitetty versio Juice Leskisen säveltämästä ja sanoittamasta kappaleesta ”Keke Rosberg”, jonka aikanaan Matti Pellonpää tulkitsi. Nyt äänessä on Conny Bergros, joka ainakin allekirjoittaneelle on aivan tuntematon suuruus. Tässä tapauksessa ei päivitys kannattanut, sillä Bergros ei saa oikein otetta koko kappaleesta ja Pellonpään hulvaton tulkinta vielä kummittelee aivoissa. Tätä kappaletta varmaan kuullaan ehkä ensi vuonna F1-kisojen yhteydessä. Seuraavaksi aloitetaan kokoelman nostot ja tiputukset -osio eli kuinka selvisin levystä hengissä. Vaikka levy onkin melko epätasainen, niin sieltä löytyy muutamia ihan mukavia helmiä. Yksi näistä on Guavan esittämä ”Tao tao”, joka on hyvä sovitus animaatiosarjan tunnarista. Silmät kiinni ja panda-karhu ilmestyy näkyviin.

J. Karjalaisen ja Mustien lasien biisi ”Apinaorkesteri” on oiva osoitus, että joskus rokkareilta saattaa pulpahtaa lähes vahingossa lastenlaulumainen laulu. Onneksi Väinö oli kuitenkin jätetty kokoelmalta pois, sillä siinä olisi ollut hyvä lasten laulu, jota vielä aikuiset hölisevät karaokebaareissa muutaman tuiskun jälkeen. No, mutta asiaan. M.A. Nummisen yksi lastenlaulujen klassikko on ”Opettaja ja lapset kaupungissa”, joka on saanut Tune Brothersin käsittelyn. Eikä mikään huono sekään ole, mutta olisi hieman toivonut omaperäisempää otetta, sillä turhan paljon Jani Uhleniuksen sovitus oli kuultavissa. Klassikko on aina klassikko eli Kontran esittämä ”Aja hiljaa isi” on sellaista rytkettä, että se pelaa todella tanakasti vielä tänäkin päivänä. Muita hyviä kappaleita ovat mm. Onkalo-orkesterin ”Pitkätukkarockpoppoo”, Sielun veljien ”Kanoottilaulu” ja Jamrock Bandin ”Kuinka saisin rikki kookospähkinän”.

Mukaan on joutunut muutamia kappaleita, joita ei välttämättä olisi tarvinnut mukaan laittaa. Näitä ovat Popedan ”Mörri Möykky”, Laman ”Totuus löytyy kaurapuurosta”ja Ne luumäet ”Philadelphian jättiläissammakot”. Ainakin allekirjoittaneen mielestä ne eivät sovellu ollenkaan tälle kokoelmalle, sillä ne hajoittavat kokoelman tyylillisesti.

Kokonaisuutena ”Lastenkamari rokkaa” jää keskitasoiseksi kokoelmaksi, sillä se on tyylillisesti hieman epätasainen, eikä kaikkea potentiaalia ole kuitenkaan käytetty sen saamiseksi kattavammaksi. Jos joskus levy-yhtiö innostuisi kehittämään jatkoa, niin siitä voisi tulla ehkä vieläkin laadukkaampi.

Jukka L. Savolainen for smackthejack

Photo’s copyright by Poko Rekords, 2005