STOP THE PRESS!

Ajattara – Äräre

ajattara1. Hurmasta 2. Raato 3. Säälin koira 4. Lautuma 5. Eksyneet 6. Hirsipuulintu 7. Tahtomattaan syntynyt 8. Koito 9. Syntyni
Arvio: 4,5/5

Ajattaran neljäs pitkäsoitto ”Äpäre” saapuu piristämään kevätpäiviämme. Suomalaisen blackmetalin sanansaattajana toimiva orkesteri osaa asiansa, sillä levy kuulostaa melkoisen mainiolta ja tasapainoiselta. Yleisesti suomenkielisen hevin ongelma on suomen kielen soveltuminen musiikkiin, mutta Ajattaran sulosointuisessa rääkymisessä se toimii yllättävän hyvin. Mustemmassa metallissa yleensä ongelma on myös sovituspuolella ja varsinkin monotonisessa tuotannossa. Ajattara osaa tämänkin ongelman ohittaa yllättävän hyvin.

Levyn aloitusraita ”Hurmasta” pyrkii synkistämään mielen välittömästi, ja soi kieltämättä todella tanakasti. Tempo pysyy mukavan alhaisena, vaikka itse musiikki onkin rujoa ja riipivää. ”Raato” ja ”Säälin koira” tuovat esiin perinteikkäämpää heviä, jossa on kyllä mausteena mustan metallin raakuus, mutta kokonaisuus on silti yllättävän helppo. ”Lautuma” tuo esiin jo todella paatoksellista ja suoraa synkistelyä, joka pysyy kasassa todella hyvin ja tuntuu vallan mainiolta. Loppua kohden materiaali syventää pimeyden kokemista entisestään, eikä todellakaan jätä kylmäksi. Levyn lopettava ”Syntyni” on sen sortin ambient-sekoilua ja kokeilevaa himmailua, että hieman jää epäselväksi, mitä tällä on haettu. Tavallaan se kuitenkin sopii lopettamaan levyn.

Odotin tympeää ja tylsää levyä, mutta pakko on myöntää, että Ajattara yllätti minut totaalisesti. ”Äpäre” on todella positiivinen yllätys, ja se onkin viihtynyt soittimessani tovin jos toisenkin. On todella mielenkiintoista ja hienoa huomata, että Suomessa osataan tehdä näin tasapainoista ja taidokasta synkkää metallia. Isot pisteet myös tuosta kotimaisen kielen onnistuneesta käytöstä. Tämä on yksi parhaimmista kuulemistani metallilevyistä pitkään aikaan!

Jari Järvi for smackthejack.net

Photo’s copyright by Spin-Farm Ltd., 2005