STOP THE PRESS!

The Phonies – Gran Tourettes

the_phonies1. Day in a poem 2. Lights are changing 3. Doggy collar 4. Dragster 5. Eye of the hurricane 6. Hop the frog 7. Between the worlds 8. Circles of mania 9. Gospel 10. Sarah 11. Frozen leaves
Arvio: 3,5/5

Kokkolasta ponnistava The Phonies on julkistanut vain nipun ep:itä ja yhden kokopitkän, mutta eivät bändin muusikot mitään eilisen teeren poikia ole. Orkesteri kun on noussut semi-legendaaristen poporkesterien, The Refreshments ja Mental Market, rauniosta. The Phonies kuitenkin lisää popahtavaan ulottuvuuteensa otteita kantrista ja pyrkii laimentamaan ulosantiaan rauhallisempaan suuntaan. Tuloksena on osittain melankolinen ja osittain jopa pirteä kokonaisuus, joka kantaa nimeä Gran Tourettes. En ala kiroilemaan. En, vaikka miten paljon levyä kuuntelisinkin.

Aloitusraita ”Day in a poem” menee jokaisella kuuntelukerralla toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ainoa asia, joka jää mieleen, on laulajan ääni, jota aluksi tahtoo verrata vaikkapa Michael Stipesiin. Levy soi rauhallisesti, ja vasta ”Dragster” päästää patoutuneet höyryt pihalle. Mukavasti rosoinen, mutta silti kiltti kappale jää päähän soimaan, ja tuntuu muutenkin mukavalta. ”Eye of the hurricane” taas hukkaa lupaavuutensa johonkin pakkomielteen omaiseen psykedeliahakuisuuteen. Hämyisin pala levyä kuitenkin on ”Circles of mania”, joka välillä käy Tom Waitsin komerolla, ja palaa taas takaisin melankoliseen ummehtuneeseen urkupoppiinsa. ”Gospel” on levyn yksi rentouttavimmista raidoista, joka todella pyhittää paikkansa, vaikkakin hieman hämää turhalla sulosointuisuudelaan. Levyn päättävä ”Frozen leaves” pistää kantrin niin pintaan, että tukala olo valtaa ruumiin.

The Phonies on tavallaan hieno orkesteri, jonka kaltaisia pitää olla olemassa. Se on myös osoitus siitä, että Suomessa todella osataan tehdä melko hyvää kevyttä poprokkia. Gran Tourettes on kuitenkin kuuntelukokemuksena melko mieto. Siinä on liikaa rauhallisuutta, joka puuduttaa. Toisaalta se on kyllä todella tyylikästä omassa kategoriassaan. Siksi kevyemmän indie-popin ystävä löytäneekin siitä varmasti hienoja biisejä. Minun makuuni The Phonies ei kuitenkaan aivan ole, vaikkakin levyn kuunteleminen ei kovin vaivaannuttavaa ollutkaan. Hieman keskitasoa parempi julkaisu.

Jari Järvi for smackthejack.net

Photo’s copyright by Money Laundry Records, 2006