STOP THE PRESS!

Michael Bolton – Bolton Swings Sinatra

bolton_swings_sinatra1. You Go to My Head 2. Fly Me to the Moon 3. For Once in My Life 4. Summer Wind 5. My Funny Valentine 6. I’ve Got You Under My Skin 7. That’s Life 8. The Second Time Around 9. The Girl from Ipanema 10. Night and Day 11. They Can’t Take That Away from Me 12. New York, New York
Arvio: 3,5/5

Jos ihmisiltä kysyttäisiin, kuka lieneekään kaikkien aikojen rakastettavin mieslaulaja, olisi hyvin suurella todennäköisyydellä Frank Sinatra melko lähellä terävintä kärkeä. Rohkenisinpa myös väittää, että Michael Bolton sen sijaan ei olisi aivan kärjen välittömässä läheisyydessä. Boltonin suurimmat saavutukset löytyvät lähinnä muille artisteille sävellettyjen biisien saralla. Korskean komea Mikuli-poika on kynäillyt useita hittibiisejä esimerkiksi KISSille (!), Barbra Streisandille ja Kenny Rogersille, noin muutamia nimekkäämpiä mainitakseni. Eipä miehen soolotuotantoa tutkaillessa tulisi mieleen, että itseasiassa Boltonin musiikilliset juuret juontuvat 70-luvun heavypiireistä. 80-luvulla mies tuli kuitenkin tunnetuksi todellisena aikuisten tunteiden tulkkina. Useampia siirappistakin siirappisempia slovarihittejä kynäilleelle Boltonille jotenkin sopii lähteä tulkitsemaan juuri kultakurkkuista Sinatraa.

Jos unohdetaan kaikki se iva ja morkkaus, mitä herra Bolton on niskaansa vuosien saatossa saanut kahmalokaupalla, ei Bolton Swings Sinatra ole missään nimessä luokaton albumi. Taustat ovat hyvinkin tyylitietoisesti, alkuperäisiä kappaleita kunnioittaen tuotettuja. Tämä onkin oikeastaan ainoa oikea tapa suoriutua tehtävästä kunnialla. Kappalevalikoima on melko tasaisen varma, jos kohta muutamia sinatra-itsestäänselvyyksiä jääkin ehkä kaipaamaan. Nicollette Sheridanin kera duetoitu The Second Time Around sujuu kuitenkin niin mukavasti, että olisin mielelläni kuullut myös Something Stupidin, jonka mestari itse esitti aikoinaan yhdessä tyttärensä Nancyn kanssa.

Oikeastaan tämän julkaisun suurin vika onkin Boltonin lähes sietämättömän siirappisessa olemuksessa. Kyllähän sitä pitkin hampain täytyy myöntää, että mies osaa toki laulaa, jos nyt ei sentään kuin Sinatra, niin ainakin sen verran, että Radio Novan vakiokuuntelijat löytänevät tästä levystä iloa pitkäksi aikaa. Erikoisbonuspisteen levy saa sopivan lyhyestä kestostaan. 42 minuuttia on vielä sellainen kesto, että jopa nirso levyarvostelija jaksoi kuunnella albumin läpi – vieläpä useampaan kertaan!

Jarkko Rotstén for smackthejack.net

Photo’s copyright by The Second Time Around, 2006