STOP THE PRESS!

Caesar IV

caesar4Tekijä: Tilted Mill
Julkaisija: Vivendi Games
Arvio: 4/5

Taas on käsittelyssä yksi sellainen peli, joka onnistui muuttamaan ennakkokäsitykseni siitä täysin. Syynä oli kyllä täysi tietämättömyyteni, sillä Caesar IV:in vastaanottaessani kuvittelin sen olevan Rooman valloituksiin liittyvä sotastrategianaksuttelu. Naksuttelua kyllä kuuluu, mutta se johtuu kaupungin rakentelusta ja asukkaiden tyytyväisenä pitämisestä. En myöskään tiennyt, että edellisestä Caesar-pelistä oli kulunut jo kahdeksan vuotta ja pelisarjan fanit ovat odottaneet tätä uusinta osaa etusormi valmiina hiiren napilla hengitystä pidättäen. Ihka ensimmäinen sarjan peli julkaistiin jo 1993.

Kyseessä on siis SimCityjen tyylinen kaupunginrakennuspeli, mutta sijoitettuna muinaiseen Roomaan. Tehtaiden sijaan tarvitaan viljapeltoja, sähkölinjojen sijaan akvedukteja, urheilustadionien tilalla on amfiteattereita, terveydenhuolto ei ole kovin kehittynyttä ja budjetti pitäisi pitää kasassa. Aloittaessani peliä en ollut vieläkään aivan vakuuttunut sen sisällöstä, mutta ensimmäinen harjoitustehtävä johti toiseen, kolmanteen, huomaamatta neljänteen ja olin koukussa. Eipä aikaakaan kun ruudulla pyöri suurkaupunki ja kaikesta olin vastuussa minä. Pelissä on tuhottomasti tekemistä jos kaiken aikoo pitää niin hyvänä kuin mahdollista, mutta prioriteeteilla ja hyvällä suunnittelulla kyllä pärjää. Myös harjoitus tekee mestarin ja neuvonantajia kannattaa kuunnella.

Jokaisessa skenaariossa on tietenkin tavoitteet, jotka pitää täyttää, ettei samaa kaupunkia tarvitse loputtomiin luotsata. Niiden vaatimukset kasvavat sopivaa tahtia aloittelevankin pelaajan taitojen karttuessa ja vaikka haastavia ovatkin, eivät mahdottoman tuskastuttavia. Hieman ne kuitenkin toistavat itseään. Ulkoisesti suurin uudistus vanhoihin Caesareihin ovat täysin kolmiulotteiset grafiikat. Käyttöliittymä osoittautuikin välillä vähän tökkiväksi, en tiedä sitten oliko minusta, koneesta vai pelistä kiinni. Erilaiset valikot olivat koko ajan tiellä, maailma ei kääntynyt sinne minne halusin ja hiirtä sai takoa välillä tosissaan, että tie suostui rakentumaan tai tulemaan edes valituksi valikosta. Jos valikot piilottaa, ei juuri pysty pelaamaan ja esim. maiseman koristelun vaikutuksia ei näe, ennen kuin puskat ovat jo maassa. Vähän hiomista siis vielä kaipaisi.

Ruudulla vilistävät pikkuihmiset tekevät yllättävänkin erilaisia asioita ihan itsekseen, niiden touhuja hämmästeli mielellään jos vain oli aikaa. Grafiikka on kauniin yksityiskohtaista ja vuorokauden, sekä säänvaihtelut näyttävät realistisilta. Erityinen kiitos äänimaailmalle – ihmisten pulinasta ja muista äänistä pystyy siitäkin jo kertomaan, miten kaupungilla menee ja missä mättää, jos mättää. Peli oli siis positiivinen yllätys Caesar-ummikolle ja varmasti mieluisa kokemus veteraaneillekin, mikäli koneessa piisaa puhtia 3D-maiseman tempomiseen. Se on askeleen pari strategisempi kuin samoilla apajilla pyörivät kilpailijansa, muttei siltikään liian historiallinen tai kaavamainen menettääkseen viihdyttävyytensä.

Kuvernööri Pärssinen for smackthejack

Photo’s copyright by Sierra, 2006