STOP THE PRESS!

MegaStaraoke

megastaraokeTekijä: Housemarque
Julkaisija: Intervisio
Arvio: 2/5

Taas on kriitikko ihmeissään. Mitä rakentavaa voi sanoa pelistä, josta kuka tahansa voi muodostaa mielipiteensä joka lauantaiaamu? Kaikki tietävät, minkä näköinen se on, mitä siinä tehdään ja mikä on ideana. Lisäksi kohderyhmä on alle kymmenvuotiaat, joten taas pitää asettua lapsen asemaan (ei sillä, että meikäläisellä olisi moisessa jotain vaikeuksia).

Sta-Sta-Sta-Staraoke! Mikki kiinni koneeseen, sitten valitsemaan pelihahmo, taustamaisema ja mieluinen kappale. Tarkoituksena on äänen korkeuden avulla ohjastaa eläinhahmoa polulla, joka mutkittelee melodian mukaisesti. Homma toimii ok, kunhan mikrofonin säätää tarpeeksi herkäksi. Usein riitti, kun lauloi edes vähän sinne päin, mutta ihan plörinäksi ei voinut toki vetää. Suuni meni mutruun siinä vaiheessa, kun tajusin että laulut ovat yhtä lyhyitä kuin televisiossakin. Olin kuvitellut, että ne on vain ohjelma-ajan puitteissa karsittu miniversioiksi. Pelin hinta/laatusuhde valahti täten reilusti. Laulut eivät tietenkään ole alkuperäisversioita, mutta ihan laadukkaita studiotuotoksia kuitenkin. Graafisesti kaikki on myös tarkoitukseensa sopivaa ja laadukkaasti toteutettua, vaikka vaihtelevuudeltaan äärimmäisen vähäistä.

Biisivalikoimassa on Neljää Ruusua, Nylon Beatia, Lordia (kyllä, jopa kolmevuotias poikani osaa Hard Rock Hallelujahin kertosäkeen, koska sitä on päiväkodissa laulettu), PMMP:tä, Yötä, Tiktakia, J.Karjalaista, Jonnaa, Discoa ja niin edelleen. Itse tunnistin kappaleista vain kolmanneksen ja osassa niistäkin oli hankaluuksia muistaa, että miten se sävelkuvio oikein menee. Paljon auttaisi jonkinlainen esilaulajatoiminto, joka voisi olla apuna ainakin harjoittelussa. Muuten pelaaminen meni helposti pelipolun seuraamiseksi hyminän säestyksellä.

Laulun päätyttyä saa huomata, että MegaStaraoke meni ja nauhoitti laulusuorituksesi ja antaa mahdollisuuden sen tallentamiseen wav-muodossa. Ne kun polttelee CD:lle, saa vahvan lahjaidean koko suvulle ensi jouluksi. Peli toimii sekä (vanhemmallakin) PC:llä että Macilla ja mukana tulee mikrofoni. Kokonaisuutena olin pettynyt MegaStaraoken tarjontaan, biisit olivat lukumäärästään huolimatta tynkiä ja kaikki muukin tuntui kovin ohuelta ja pelillisesti köyhältä. Sitä mainostetaankin erityisesti uuden taustamaiseman ja parin uuden hahmon nojalla, eli ei mitenkään vahvasti. Kohderyhmälleen (5-12 v.) tämä taas uponnee kuin veitsi voihin, muut voivat tyytyä Kanan säestämänä lauantaiaamun ohjelmatarjontaan. Kaikki laulaa!

Manu ”onneks ei oo naapureita” Pärssinen for smackthejack

Picture © Intervision, 2006