STOP THE PRESS!

Command & Conquer 3 : Tiberium Wars

cc3Tekijä: EA
Julkaisija: EA
Arvio: 4/5

Command & Conquer on jo käsitteeksi muodostunut pelisarja. Se on reaaliaikainen sotastrategiapelisarja, johon käytännössä kaikkia kyseisen genren pelejä verrataan. Sarjan ensimmäinen osa ilmestyi jo vuonna 1995 PC:lle, tarjoten myös PS1:n sekä Sega Saturnin omistajille perin harvinaista, ja alustansa huomioon ottaen jopa yllättävän toimivaa strategiaherkkua.

Paha Nod ja hyvä GDI ovat edelleen napit vastakkain. Sarjan edetessä kolmanteen inkarnaatioonsa, voisi äkkiseltään kuvitella, että jonkinlaista edistystä olisi koettu. Liekö tekijätiimi sitten antanut itselleen luvan pitäytyä vanhoilla urillaan välittämättä siitä faktasta, että muut pelintekijät ovat pumpanneet alunperin hyvän idean kuiviin jo aikapäiviä sitten. Homman nimi on siis edelleen hyvin pitkälti tiberiumin kerääminen, tukikohdan rakentaminen sekä mammuttitankeilla rymistely. Visuaalinen loisto on toki vuosien varrella hioutunut ajan tasalle, mutta muuten uusia ominaisuuksia saa melkein kaivamalla kaivaa. Pikemminkin tuntuu välillä siltä, että edistys olisi ollut takaperoista. Aiemmista osista tuttuja välivideoita viljellään varsin runsaasti. Näyttelijät edustavat nimekästä hollywood-kaartia, mutta suoritukset ovat kuin suoraan pökkelömetsän näytelmäkerhon harjoituksista. Vuorosanat lausutaan ontuvasti suoraan paperista sellaisella tunnelatauksella ja ammattitaidolla, että Saliksetkin uhkaavat jäädä kakkoseksi. Myös pelin juoni on juuri niin perinteisen hömelö, kuin odottaa saattaa. Peliäänien luokattoman surkea äänenlaatu pistää ihmetyttämään, onko äänikortissani jotakin vikaa. Ääni kun kuulostaa surkeasti pakatulta 8-bittiseltä mössöltä, vaikka ”High Quality” -asetus olisi päällä.

Ettei arvostelu kuitenkaan silkaksi moittimiseksi menisi, tuntuu pelin tekoäly kuitenkin olevan kohtuullisen fiksu. Soltut eivät yleensä jää seisoskelemaan tyhjänpanttina, jos vihollinen lähestyy. Toisinaan joukot tosin hyökkäävät väen väkisinkin, vaikka pelaaja kuinka yrittäisi toppuutella, että apujoukotkin ehtisivät mukaan verikekkereihin. Vaikeusaste tuntuu hieman nousseen sitten edellisten osien. Nodilla ja GDI:llä on edelleen omat kampanjansa, jotka eroavat toisistaan sopivassa suhteessa, että läpipeluu on mielekästä pariinkin otteeseen.

Command & Conquer on loppujen lopuksi melko turvallinen pelikokemus. Se on juuri sitä, mitä voi odottaa, eikä yllätyksiä – positiivisia tai negatiivisiä – ole liiemmin tarjolla. Jos RTS-pelit ovat jostakin syystä jääneet vähälle huomiolle, tarjoaa C&C3 varmasti enemmän hupia kuin niille, jotka ovat kyseisen genren tuotoksia harrastaneet vuositolkulla. Jos toisaalta kyseinen genre sen aidon stereotyyppisessä muodossaan kiehtoo, ei parempaa vaihtoehtoa pelihyllystä kainaloonsa juuri voi kaapata.

Jarkko Rotstén for smackthejack.net

Photo’s copyright by EA, 2007