STOP THE PRESS!

Mercenaries 2: World in Flames

mercenaries2Tekijä: Pandemic Studios
Julkaisija: Electronic Arts
Arvio: 3/5

Hiekkalaatikkoleikit kuuluvat meistä jokaisen lapsuuteen. Myös pyssyleikit kuuluvat useimpien pikkupoikien leikkikavalkaadiin. Viime aikojen suurin trendi pelibisneksessä on ollut yhdistää nämä kaksi asiaa mahdollisimman vastustamattomaksi yhdistelmäksi. Mercenaries 2 : World in Flames on jatkoa muutaman vuoden takaiselle edellisen konsolisukupolven sotapelille.

Peli sijoittuu Venezuelaan, jossa maan tilanne on lievästi sanottuna epävakainen. Eri sotilaalliset ja rikolliset ryhmittymät pyrkivät taistelemaan raskaalla kalustolla elintilasta ja ihan silkasta periaatteesta. Pelaaja saapuu kaupunkiin veriselle kostoretkelle etsimään tätä aiemmin nöyryyttänyttä rikollispomon ryökälettä. Matkan varrella päähenkilö ehtii saamaan osakseen niin yhteistyökumppaneita kuin perin pahansisuisia vihamiehiäkin. Pelin tehtäväsysteemi perustuukin siihen faktaan, että kun tietyllä ryhmittymälle suorittaa palveluksia, näiden viholliset ottavat siitä nokkiinsa. Pelaaja ei voi miellyttää kaikkia, joten tarkkana täytyy olla, missä päin liikkuu.

Mercenaries 2 on melko mainio esimerkki pelistä, jota ei kannata tuomita maan rakoon ensimmäisen kymmenen minuutin perusteella. Alun perusteella peli ei todellakaan säväytä, mutta antamalla pelille, sanotaanko muutama tunti armonaikaa, maailma vasta kunnolla avautuu. Harmi sinänsä, että pelin sisään vihdoin jollain tasolla päästyäni, ei pelikokemus kuitenkaan siitä enää juurikaan syventynyt, saati sitten enää parantunut. Mercenaries 2:n suurimmat ongelmat ovatkin tunnelman laihuus sekä löyhän köyhä juoni.

Vapaus on peleissä hieno asia, mutta samaan aikaan se voi olla myös yhtenäisyyden vihollinen. Juuri näin on käynyt Mercenaries 2:n kanssa. Tehtäviä ja liittolaisia saa toki valita suhteellisen vapaasti, mutta samalla punainen lanka on jatkuvasti hiukan hakusessa. Pelihahmojen ohuuden vuoksi niihin ei pääse syntymään oikein minkäänlaista yhteyttä. Niinpä räiskintä käy perin äkkiä hengettömäksi ja tylsäksi toistoksi. Tehtävät ovat enimmäkseen yksinkertaisia ja toistensa kaltaisia.

Aina ei ole huono asia antaa pelin hautua hetki ennen arvion kirjoittamista. Peliä pelatessani en ollut oikein varma, mitä pelistä sanoisi. Toisaalta M2 ei ole varsinaisesti läpeensä huono, mutta samaan aikaan sitä on vaikea lähteä isommin kehumaankaan. Pari viikkoa asiaa pähkäiltyäni pelin pistesaldo jää rehdisti keskiverron tuntumaan. Tasapaksuus on erityisen huono asia silloin, jos valinnan voi tehdä esimerkiksi GTA IV:n, Far Cry 2:n ja Fallout 3:n kaltaisten laadukkaampien sandbox-pelien välillä, vaikka Mercenariesin pelimaailma omanlaisensa onkin. Nykyään pelibisnes on kovaa, joten keskinkertaisuus ei yksinkertaisesti riitä tekemään pelistä hittiä.

Jarkko Rotstén for smackthejack.net

Photo’s copyright by EA, 2008