STOP THE PRESS!

Rock Band 2

rock_band2Tekijä: Harmonix
Julkaisija: MTV Games / Electronic Arts
Arvio: 5/5

Taistelu musiikkipelien kuninkuudesta yltyi ylimmilleen, kun ennen vain kitarointiin keskittynyt Guitar Hero haastoi Rock Bandin Guitar Hero: World Tour -osallaan. Samoihin aikoihin kuitenkin markkinoille tuli myös Rock Band 2 – näyttäen, missä kaappi seisoo. Maaliskuussa se ilmestyi myös PS3:lle.

Jos ensimmäinen Rock Band olisi joskus Smackissa arvosteltu, olisi se saanut viisi tähteä, eikä vähempää voi antaa tällekään. Pelisuunnittelu on hiotumpaa ja meininki vapautuneempaa kuin kilpakumppanissa ja ykkösestä on vain parannettu. Kiistellä voi enintään siitä, onko oikeutettua läiskäistä tällaisen päivitetyn version perään numero 2, kun paljon perusteellisia pelillisiä uudistuksia ei kuitenkaan löydy. Itseäni miellytti kyllä se, että kitaroinnin osalta RB pääsee jo komeasti GH:n rinnalle, kun ykkösosassa se jäi vielä jälkeen.

Ehkä huikeinta on, että pelin mukana tulee yli 80 kappaletta soitettavaksi koko yhtyeen voimin (ja PSN:stä voi ladata satoja ja satoja lisää). Rock-musiikki on edustettuna lähes joka vuosikymmenen ja jokaisen alalajin voimin. Lyhyesti voisi mainita vaikka seuraavat artistit: Motörhead, Journey, Metallica, Kansas, The Offspring, Nirvana, Beck, AC/DC, Megadeth, The Who, Bob Dylan ja Rage Against the Machine. Outoa on tunkea tähänkin peliin Beastie Boysia, mutta The Survivorin Eye of the Tiger pelastaa kyllä minkä tahansa teoksen.

RB2:ssa on aivan älyttömästi pelattavaa, vaikkei sitä laskisi edes erilaisten biisien kautta. Uutena pelitilana on Tour Challenge, jossa voi joutua haastetuksi mm. Red Hot Chili Peppersin tai 70-luvun biisien ryppääseen. Graafisesti pelissä on väännetty efektiruuvia tiukemmalle ja kun pääsee soittamaan Duran Durania 80-lukulaisten neon-efektien loisteessa, taipuvat virtuaalisoittimet sulosointuihin hymy suupielessä. Rock Band on edelleen bändipelien kuningas.

Manu Pärssinen for smackthejack

kuva (c) Electronic Arts