STOP THE PRESS!

Virtua Tennis 4

virtua_tennis4Tekijä: Sega
Julkaisija: Sega
Arvio: 3,5/5

Olen ollut Virtua Tennis -pelisarjan ystävä vuodesta 2000 lähtien, mistä suurimpana osoituksena varmastikin se, että ykkösosa seisoo huoneeni nurkassa parimetrisenä peliautomaattiversiona. Virtua Tennis 3 ei saanut minua niin pauloihinsa kuin ykkös- ja kakkososat, joten odotukseni nelosen suhteen olivat suhteellisen korkealla. Toki asian ydin – pelin äärimmäisen hyvä pelattavuus, on pysynyt samana, ja niin on nytkin.

Joidenkin pelisarjojen tekijöillä on ainainen ongelma tyyliin ’jos jokin ei ole rikki, ei sitä kannata korjata’ + jatko-osia pitäisi kuitenkin saada markkinoille rahoittajien iloksi. Niinkuin jo mainitsin, Virtua Tennis 4:ssäkään varsinainen tenniksen pelaaminen ei ole rikki, mutta sen ympärille tehty kuorrutus kaipaisi erilaista otetta. World Tour -pelitila on miellyttävämpi kuin kolmosessa, mutta tarvitsisi lisää luidensa ympärille. Periaatteessa se on lautapeli, jossa saa vähän valita itse reittiään, eli vaikkapa käykö tapaamassa faneja, treenaamassa, lomailemassa vai seuraavassa turnauksessa. Samalla kertyy kokemusta, ja sitä myötä tie parempiin kykyihin ja varusteisiin.

Hassut minipelit ovat olleet olennainen osa Virtua Tennis -sarjaa, mutta nelosesta niitä löytyy edelleen mielikuvituksettoman pieni määrä: kahdeksan. Osa niistä on kyllä mukavan sekopäisiä, kuten kananpoikien johdattaminen emonsa luokse ja tavallaan on ymmärrettävää, mitä niiden myötä koitetaan ’treenata’. Minipelit ovat kuitenkin aina piristävä katko välillä puuduttaviinkin tennisturnauksiin. Uusi kikka itse matseissa ovat ’erikoisliikkeet’. Kunhan mittarin saa täyteen, iskee hahmo kykyjensä mukaisen erikoislyönnin, jota vastustajan on erinomaisen hankala palauttaa. Joskus tiukan paikan tullen tätä ominaisuutta kiitti, mutta kun vastustaja sai omansa suoritettua, kyllä sitä sitten kiroilikin.

Animaatioiden osalta peli kävisi oikeasta tv-lähetyksestä, jos silmiä vähän siristää. Tarkemmin katsoen graafinen anti ei kuitenkaan ole mitenkään huikeaa, eivätkä hidastuksetkaan enää hämää silmää sillä lailla kuin vuosituhannen vaihteessa. Virtua Tennis tukee sekä 3D-televisioita, että Move-ohjausta. Jälkimmäinen onkin omiaan juuri tennispeliin, koska Move-ohjaimen kahvan pystyy helposti mieltämään mielessään tennismailan varreksi. Liikkeet myös toimivat kohtuullisen tarkasti, mutta pidempiin pelisessioihin valitsin silti tutun ja turvallisen peliohjaimen. 3D-televisiota en omista, joten se jäi kokeilematta.

Täydellistä tennispeliä Sega ei vieläkään ole synnyttänyt, enkä usko että sellaista balanssia hevillä löydetäänkään. Virtua Tennis 4 on kuitenkin edelleen genren kärkipäässä ja aitoja vastustajia vastaan erinomaista hupia, sillä aloittelijatkin pääsevät helposti mukaan.

Manu Pärssinen for smackthejack

Kuva © Sega