STOP THE PRESS!

Napapiirin pikajuna (The Polar Express)

Napapiirin pikajuna (The Polar Express)Ohjaus: Robert Zemeckis
Käsikirjoitus: Gary Goetzman, Robert Zemeckis, Steve Starkey, William Teitler
Tuotanto: Gary Goetzman, Robert Zemeckis, Steve Starkey, William Teitler
Pääosissa: Alkuperäisversion ääninä: Tom Hanks, Nona M. Gaye, Peter Scolari
Arvio: 4/5

Ohjaaja Robert Zemeckisin ja näyttelijä Tom Hanksin uran alulle löytyy yksi nimittäjä – komedia. Zemeckisin ensimmäiset kokoillan elokuvat olivat hulvattomia komedioita, kuten beatlemaniasta kertova satiiri ”I Wanna Hold Your Hand”, ja ”Käytetyt autot”, jotka tuotti Zemeckisin hyvä ystävä ja oppi-isä Steven Spielberg. Tom Hanks puolestaan aloitti uransa 80-luvun alussa komediallisessa televisiosarjassa ”Bosom Buddies”. Ensimmäisen kerran he tekivät yhteistyötä elokuvassa ”Forrest Gump”, joka myös tuotti tulosta kummallekin. He voittivat ensimmäistä kertaa Oscarin (Hanks parhaan miespääosan ja Zemeckis parhaan ohjauksen) ja samalla heistä tuli vakavasti otettavia elokuvantekijöitä. Nelisen vuotta sitten he tekivät kunnianhimoisen ”Castaway” -elokuvan, joka hyödynsi kuuluisaa Robinson Crusoe -tarinaa. Tällä kertaa herrat ovat jopa tuotannollisesti työstäneet yhdessä jouluelokuvan, joka perustuu Chris Van Allsburgin satuun. Zemeckisin elokuvat ovat tunnettuja visuaalisuudestaan ja efektitäyteisyydestään, eikä ”Napapiirin pikajuna” tee poikkeusta.

Pieni poika (alkuperäisversiossa Tom Hanksin ääni) on aiemmin ollut hyvin innokas joulupukin odottaja, mutta hän on alkanut uskoa, ettei joulupukkia sittenkään ole olemassa. Jouluyönä hän herää junan aiheuttamaan meluun ja päättää mennä katsomaan mistä oikein on kysymys. Pian junan vaunusta ilmestyy konduktööri, joka pyytää poikaa matkalle Napapiirille, jossa hän tapaisi itse joulupukin. Poika kuitenkin epäröi hetken, mutta junan lähtiessä hän tuleekin toisin ajatuksiin ja hyppää kyytiin. Napapiirin reissulle on tullut myös muita lapsia, jotka ovat epäileväisiä joulupukin suhteen. Matka sujuu riemukkaasti kaakaota juoden ja vuoristoratamaisten laaksojen välistä vauhdikkaasti lumi pöllähtäen.

Monet kyynisemmät ihmiset varmaan sanovat tästä elokuvasta, että jenkkiläismäistä joulusontaa tämä taas kerran on. Mielestäni Tim Allenin tähdittämät ”Joulupukki”-elokuvat olivat sitä, mutta ”Napapiirin pikajuna” puolestaan on puhdashenkinen joulusatu, jossa on yhtä lailla hohtoa, kuin perinteisissä saduissa. Elokuvan visuaalisuus on erinomaista ja se luo joulumaista tunnetta lisäten siihen aitoa seikkailumaista meininkiä, joka yleensä ns. siirappimaisista jouluelokuvista puuttuu. Digitaalisuus on tässä enemmänkin tarinankerronnan elementti, kuin itseisarvo. Taustalta löytyy Zemeckisin kanssa aiemminkin työskennellyt efektiguru Ken Ralston. Nähtyäni alkuperäisversion täytyy myös todeta, että Hanks hoitaa kuuden hahmon äänet erinomaisesti. Hänen lauluaan voi ihastella tai vihata kaakaontarjoilukohtauksessa. Elokuvan ainoa miinuspuoli on pituus. Se kestää lähes tunti ja kolme varttia, joka on ainakin pienimmille katsojille turhan pitkä aika. Onneksi vauhtia riittää sen verran, että melko nopeasti aika livistää. ”Napapiirin pikajuna” on joulun riemukkain koko perheen elokuva.

Jouluelokuvat ovat amerikkalaisille hyvin tärkeitä ja he ehkä tästä elokuvasta myös nauttivat. Siksi lisämateriaalista ei voi muuta sanoa kuin että se on amerikkalaista tavanomaista ”hömppää”. Ehkä kiinnostavin osuus on se, kuinka Tom Hanksistä tehtiin useita hahmoja digitaalisesti.

Jukka L. Savolainen for smackthejack.net

Photo’s Copyright by Warner Bros., 2004

Traileri: