STOP THE PRESS!

Orange is the New Black – 1. tuotantokausi (Season 1)

Orange is the New Black - 1. tuotantokausi (Season 1)Ohjaus: Michael Trim sekä 10 muuta ohjaajaa
Käsikirjoitus: Jenji Kohan, Piper Kerman
Tuotanto: Neri Kyle Tannenbaum
Pääosissa: Taylor Schilling, Jason Biggs, Laura Prepon, Kate Mulgrew, Pablo Schreiber, Dascha Polanco, Laverne Cox
Arvio: 4/5

Orange is the New Black aiheutti kaveripiirissäni sutinaa eikä syyttä. Itseltäni homma meni ohi mutta kyseessähän on siis Netflixin, käsittääkseni ensimmäinen, hittisarja, joka sijoittuu vankilaan. No, vankilasarjojahan on nähty aikojen saatossa mutta tässä on oma twistinsä – ja sen tarjoaa jo pelkästään se, että kyseessä on naisvankila.

Piper Chapman on keskiluokkainen yhdysvaltalaisnainen, joka seurustelee vakavasti ja työskentelee saippuoiden ja voiteiden parissa. Kaikki on tasaista ja kivaa. Tai niin Piper ainakin kuvittelee. Pikkuhiljaa katsojalle ripotellaan tietoa miksi yhtäkkiä kalterit loksahtavat Piperin selän takana ja edessä on vuoden kakku. Sokkihan se on eukolle. Homman takana on kymmenen vuoden takainen lesboharharetki, jona aikana tuli sekaannuttua huumekauppaan. Ja ihan niin kuin siinä ei olisi kylliksi, myös silloinen rakastajatar Alex sattuu olemaan teljettynä samalle osastolle. Soppahan siitä syntyy. Ja kun 13-osaisesta sarjasta on kyse, niin eihän siinä pelkkä kolmiodraama riitä ainekseksi. Vankilassahan porukkaa on kuin pipoa ja jokaisella omat kuvionsa. Näistä pyörre alkaa kehkeytyä.

OITNB ottaa helposti mukaansa alkusekunneista lähtien. Sarjan tyyli on kertoa jokaisen jakson alussa jonkun vankilassa istuvan naisen tarina takaumana. Päähenkilö Piperin takaumia seurataan myös tuon tuostakin, niihin saadaan ’motiivi’ jostain tarinan tilanteesta, sanasta tai vaikka ihan kuvasta, jossa lakana lehahtaa. Hienosti leikattu. OITNB:n tyylilajina on draamakomedia eli mistään hohotuksesta ei pääse missään vaiheessa nauttimaan, aiheet ovat välillä hyvinkin synkeitä mutta komedia syntyy hahmoista ja heidän välisistä suhteistaan.

Sarja on helppoa ja koukuttavaa katsottavaa, enkä yhtään ihmettele, että siitä on tullut jonkinsortin tapaus. En tiedä onko tämä Kylmää Rinkiä realistisempi mutta ihan yhtä viihdyttävä tämä on vaikka ihan eri lähtökohdista samaa maailmaa tarkkaileekin. Iso osa imevyyttä on taitavasti rakennettu hahmojoukkio, joita jokaista syvennetään ja joilla kullakin on oma henkilöhistoriansa. Kun siihen yhdistetään näyttelijöiden maanisuuksiin asti menevät roolityöt, on käsillä herkku. Itse asiassa pääosan Piper eli Taylor Schilling ja hänen kihlattuaan Larrya näyttelevä Jason Biggs ovat henkilöinä ja roolitöinä tylsimmästä ja konservatiivisemmasta päästä sivuosissa täysillä päristeleviin naisiin ja miesvartijoihin verrattuna. Ja niinhän on hyvä. Jason Biggs erityisesti tuntuu olevan vähän väärässä sarjassa. Kun taas vaikkapa Uzo Aduban Crazy Eyes on sellainen ilmestys, että pelottaa. Piti ihan tarkistaa, että onhan Aduba oikea näyttelijä eikä joku kameran eteen raahattu randomkahjo.

Sinällään sarjan käänteet osaa aika hyvin arvata etukäteen mutta silti hyvin tehty draama on hyvin tehty draama. Loppua kohden juonikuviot muuttuvat vähän älyttömiksi ja isoin into väljähtyy mutta silti…Onhan sarjan loppu oikein laskelmoitu sen varaan, että jengi haluaa lisää ja haluaahan se. Ja lisää tulee. Kakkostuotantokausi on ruuduissa tänä vuonna ja kolmostakin tehdään jo kovaa vauhtia. Palaahan tässä halusta tietää miten Piperin käy.

DVD:llä on extrojakin, pois leikattuja kohtauksia ja tarinoita tekijöiden hyppäämisestä vankilamiljööseen. Kiintoisia faneille kyllä.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by Atlantic Film Finland, 2014

Traileri: