STOP THE PRESS!

Geishan muistelmat (The Memoirs of Geisha)

geishan_muistelmatOhjaus: Rob Marshall
Käsikirjoitus: Robin Swicord
Tuotanto: Lucy Fisher, Douglas Wick, Steven Spielberg
Pääosissa: Ziyi Zhang, Michelle Yeoh
Arvio: 3/5

Ohjaaja Rob Marshall tuli tunnetuksi varsinkin amerikkalaisille koreografina sekä Broadway -tuotannoissa että Hollywoodin televisiolle tehdyissä musikaalituotannoissa. Hänen uransa ohjaajana pääsi nopeasti lentoon, sillä Miramaxin Weinsteinin veljekset antoivat hänelle mahdollisuuden ohjata Bob Fossen tunnetuksi tekemän musikaalin “Chicago”, joka tosin alunperin oli vain näytelmä. Oli miten oli, Marshall onnistui työssään niin hyvin, että tämä musikaalielokuva menestyi hyvin ja voittoja alkoi ilmaantua. Eikä pelkästään voittoja, vaan myös työtarjouksia. Yksi näistä oli Steven Spielbergin tuotantoyhtiön Amblin Entertainmentin tarjoama ohjaus-sopimus Arthur Goldenin romaaniin perustuvasta elokuvasta “Geishan muistelmat”. Alunperin elokuvan piti ohjata itse Spielberg, mutta hän ei sitä pystynyt tekemään aikatauluongelmien takia. Lopullinen versio on Marshallin, mutta olisiko itse Steven tähän lopputulokseen päätynyt?

Elokuva alkaa siitä, kun kaksi japanilaisen merikylän tytärtä myydään rahanahneuksissa kauppamiehelle, joka on tyttöjen välittäjä. Nämä pienokaiset joutuvat erilleen, eivätkä koskaan tule tapaamaan toisiaan. Heidän kohtalonaan on olla tulevien “vanhempien” sijoituksien tuotto. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että heistä koulutetaan geishoja miellyttämään miehiä. Tyttöjä, jotka tarjoavat viihdytystä rahasta ja sitä kautta raha palautuu takaisin tyttärien ns.“vanhemmille”. Pieni Chiyo (Suzuka Ohgo) tapaa johtajan (Ken Watanabe), joka kertoo täll , että elämässä on muutakin kuin surua. Tämä luo uskoa pienelle tytölle, joka on joutunut pois oman perheensä luota suoranaisten hyväksikäyttäjien luokse. Vanhin “tytär” on peto, joka tarkoituksenomaisesti haluaa tehdä pahaa Chiyolle. Nyt ei ole Chiyolla muuta mahdollisuutta kuin nousta kaikkien yläpuolelle ja tehdä itsestään geisha ja näin hän pystyisi nostaamaan myös elämänsä tasoa.

Aiheena “Geishan muistelmat” käsittelee naisen asemaa Japanissa toisen maailmansodan aikaan. Naiset olivat lähinnä miesten viihdykkeitä ja heitä saattoivat ”vanhemmat” kasvattaa tähän tehtävään jopa hyvin raadollisella tavalla. Toisaalta kyseessä on myös rakkaustarina, jossa nuori Chiyo rakastuu johtajaan, joka on hyvin sopimatonta geishaksi haluavalle. Marshallin ohjaus on sujuvaa, mutta elokuva on kestoltaan turhan pitkä ollakseen hyvä viihde-elokuva, jollaiseksi se on pyritty tekemään. Monia kohtauksia on venytetty sen verran pitkiksi, että niiden teho jää hieman puolitiehen. Lavastuksessa ja kuvauksessa on taas tavoitettu hyvin toisen maailmansodan aikaisen japanilaisen pikkukylän tunnetta ja ennen kaikkea kuvaus toimii erinomaisesti, luoden sinertävällä sävyllä hieman alakuloista tunnetta, jota Chiyo kokee jäätyään erilleen oikeasta siskostaan. Kuten elokuvan nimikin kertoo, kyseessä on naisista kertova elokuva ja naisrooleihin onkin valittu kaksi menestynyttä kiinalaissyntyistä näyttelijätärtä Michelle Yeoh ja Ziyi Zhang. Molemmat moni muistaa varmastikin Ang Leen ohjaamasta “Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme”-elokuvasta. Jälkimmäiselle näyttelijätärelle tämä oli ensimmäinen englanninkielinen elokuva ja täytyy sanoa, että kielikouluttajat ovat hommansa tehneet, sillä melko hyvin hän suoriutuu roolistaan. Miesroolit jäävät tarkoituksellisesti taka-alalle ja hahmoina hyvin yksiuloitteisiksi. Ainoastaan Ken Watanaben esittämää johtajaa on tarinan kannalta pyritty luomaan hieman moniulotteisemmaksi, mutta tässä tekijät eivät ole täysin onnistuneet. Ikävä kyllä “Geishan muistelmat” -elokuvasta jäi hieman keskikertaisen elokuvan maku, vaikka mahdollisuuksia olisi ollut hyvään elokuvaan.

Minua eniten tässä julkaisussa ihmetyttää eniten se, että miksi julkaisu on vain yhden dvd:n paketti, vaikka siitä on jo jopa Yhdysvalloissa julkaistu runsaalla materiaalilla varustettu kahden dvd:n julkaisu. Siihen nähden tämä Suomessakin julkaistu yhden levyn versio on todellinen pettymys. Luvassa on vain tavanomaista muutaman minuutin dokumenttia, joka on lähinnä elokuvan verkkosivuille sopivaa materiaalia. Onneksi John Williamsin haastattelu pitää kokonaisuuden jotakuinkin kasassa. Olisi ollut hyvä jos markkinoille olisi julkaistu molemmat versiot samanaikaisesti.

Jukka L. Savolainen for smackthejack.net

Photo’s copyright by Columbia Pictures, 2005

Traileri: