STOP THE PRESS!

Silent Hill

silent_hillOhjaus: Christophe Gans
Käsikirjoitus: Roger Avary
Tuotanto: Don Carmody, Samuel Hadida
Pääosissa: Radha Mitchell, Jodelle Ferland, Laurie Holden, Deborah Kara Unger, Sean Bean, Kim Coates, Alice Krige
Arvio: 1,5/5

Joskus 80-luvulla, kun tietokonepelejä alettiin tehtailemaan, yhtenä suosittuna aiheena olivat elokuvista väännetyt lisenssipelit. Kyseiset pelit lainasivat suosituilta elokuvilta henkilöhahmoja ja juonikuvioita, ja niitä ostivat usein nuorimmat pelaajat. Yhteistä näillä lisenssipeleillä oli se, että ne olivat lähes poikkeuksetta huonoja. Niiden tarkoitus ei ollut olla innovatiivisia tai merkittäviä, vaan ainoastaan tehdä rahaa. Sama trendi on nyt kääntynyt päälaelleen: peleistä tehdään elokuvia. Ja kuten kaksikymmentä vuotta sitten, ei tästä useinkaan seuraa mitään hyvää. Pelisarja ”Silent Hill” on saavuttanut suuren suosion, ja nyt siitä on väsätty myös elokuva. Ohjaajaksi on palkattu melko tyylikkään elokuvan ”Susien klaani” (2001) ohjannut Christophe Gans. Ja paljonpa tästä onkin ollut produktiolle apua…

Rosella (Mitchell) on ongelma. Hänen adoptoitu tyttärensä (Ferland) kävelee unissaan ja on tällöin vaaraksi itselleen. Lisäksi tytär hokee unissaan haluavansa Silent Hilliin, mutta ei muista tästä kaikesta aamulla mitään. Noh, Rose päättää viedä tyttärensä sinne Silent Hilliin, joka on aavekaupunki. Koska hänen miehensä (Bean) ei ajatuksesta ole järin innoissaan, saa Rose pian peräänsä moottoripyöräpoliisin (Holden), jonka kanssa he kaahaavat kohti aavekaupunkia. Ja sitten on aika kolaroida auto, hukata tytär keskelle tuhkaista kylää ja lähteä etsimään tätä.

Roger Avary on kai joskus osannut käsikirjoituksiakin tehdä, mutta Silent Hillissä tuosta taidosta ei paljon näy. Elokuva on ihan hyvän näköinen, ja näyttelijät pelastavat paljon. Valitettavasti tarina on puiseva, dialogi kammottavaa, ja kerronta hajotettu helposti sulatettaviin pikkujänniin pätkiin. Äänipuoli aina efekteistä musiikkiin toimii todella mallikkaasti, mutta se ei enää auta, sillä kun leffan kerronta on tasoa, jonne edes Kauniit ja Rohkeat ei vajoa, ei paljon kiitoksia satele. Silent Hill ei kiehdo. Se on tekele sanan varsinaisessa merkityksessä. Dvd:ltä löytyy tunnin mittainen ”making of” -dokumentti, joka on lähes yhtä puiseva ja tylsä, kuin itse elokuvakin. Leffan kuvanlaatu on suhteellisen hyvä, eikä äänessäkään tunnu olevan mitään suurempia virheitä.

Jari Järvi for smackthejack.net

Photo’s copyright by Tristar Pictures, 2006

Traileri: