STOP THE PRESS!

Tomorrowland: A World Beyond

Tomorrowland: A World Beyond Ohjaus: Brad Bird
Käsikirjoitus: Damon Lindelof, Brad Bird, Jeff Jensen
Tuotanto: Damon Lindelof, Brad Bird, Jeffrey Chernov
Pääosissa: George Clooney, Hugh Laurie, Britt Robertson, Raffey Cassidy, Tim McGraw
Arvio: 2/5

Melko kummallisella ’suomenkielisellä’ nimellä paiskattu Tomorrowland: A world beyond on totaalisen sekava scifirypistely, joka on Disney-tuotannoksi yllättävän synkeä ja väkivaltainen. En tiedä muista mutta itse en tätä lapsille näyttäisi. Osin myös sen takia, että elokuvan juoni on kummallinen ja rönsyilevä.

Mistä tämä kertoo? TAWB on jonkinlainen apokalypsi-fiktiofantasia, jossa erikoinen toinen todellisuus näyttäytyy tämänpuolisille valituille harkiten ripoteltujen pinssien avulla. Kun pinssi osuu oikeisiin käsiin, kuten sisukkaan teinitytön Caseyn, alkaa totuuden tutkiminen ja sehän johtaa hurjaan seikkailuun. Outo, toisesta todellisuudesta potkut saanut tiedemies Frank tuntuu olevan jonkinlainen portti kahden maailman välillä mutta hän on vastahakoinen auttamaan. Kuten arvata saattaa, konsensukseen päästään ja lopulta totuus iskee pahasti naamalle: Ihmiskunnalla on 58 päivää selviytyä ennen kaiken loppumista. Caseyn on siis korjattava homma.

Elokuva on alusta saakka hyvin sekainen. Frank toimii alussa jonkinlaisena kertojana mutta tämä rooli unohdetaan äkkiä. Frankia ei sen kummemmin esitellä ennen kuin puolivälissä. Alussa tapahtumat etenevät erittäin epäjohdonmukaisesti ja katsojaparkaa viedään kuin litran mittaa. Henkilöitä tulee ja ahaa, tuossa lieni takauma. Samaa sarja on koko kaksituntinen. TAWB on myös sangen huonosti leikattu. Ohjaaja Brad Bird on aiemmin tehnyt lähinnä animaatioita ja aika lähellä sitä maailmaa ollaan nytkin. Bird onnistuu jotenkuten lähikuvissa ja seesteisemmissä kohtauksissa mutta toimintapätkät ovat ainoastaan surkuhupaisia. Eiffel-torni-kuvio on jo kerrassaan huonoa komediaa. Miksi laatuveikko Hugh Laurie on mukana tässä, kysyn ma.

Henkilöhahmot, joita siis koetetaan esitellä tipoittain ja elokuvan edetessä, jäävät etäisiksi vaikka näyttelijäkaarti tekee minkä voi. Minkäänlaista samaistumispintaa ei näihin tyyppeihin tule eikä katsojaa siten elokuvan lopun nyyhkyilyksi tarkoitetussa kohtauksessa voisi vähempää kiinnostaa. Ja kun siinä samalla joutuu koko ajan pohtimaan, että miten tämä ja tuo nyt menikään ja mitä siinä yhdessä vaiheessa oikein tapahtui, on katsomiskokemus lähinnä ärsyttävä. ’’Paljonks tätä on jäljellä”…

Kaksi tähteä napsahtaa lavastus- ja 3D-työryhmälle näyttävästä tulevaisuusvisio-mallintamisesta. Ilmajunat ja muu toisen todellisuuden villi miljöily on ihan huisia katsottavaa vaikka liika meinaa olla liikaa siinäkin. Ja tuota, miksi ne ovat kadonneet kun paikalle tullaan toisen kerran? Vai olikokaan niitä? Selitettiinkö mulle se? Äh, en jaksa. Ajanhukkaa.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by Walt Disney Studios Home Entertainment, 2015

Traileri: