STOP THE PRESS!

Youth

YouthOhjaus ja käsikirjoitus: Paolo Sorrentino
Tuotanto: Nicola Giuliano, Francesca Cima, Carlotta Calori
Pääosissa: Sir Michael Caine, Harvey Keitel, Rachel Weisz, Paul Dano, Jane Fonda
Arvio: 5/5

Sir Michael Cainen esittämä eläkkeelle jäänyt maineikas säveltäjä Fred Ballinger on viettänyt vaimonsa kanssa useimpina vuosina lomiaan Sveitsin Alpeilla sijaitsevassa kylpylässä. Vakavasti sairas vaimo on jäänyt hoidettavaksi, mutta Fred suunnistaa kuitenkin rentoutumaan hetkeksi ja tapaa vanhan ystävänsä elokuvaohjaaja Mick Boylen (Harvey Keitel). Heitä yhdistävät ystävyyden lisäksi myös heidän lapsensa. Fredin tytär Lena (Rachel Weisz) ja Mickin poika Julian (Ed Stoppard) ovat naimisissa keskenään. Loma saa erikoisia käänteitä, kun Fredin luokse saapuu kuningatar Elisabeth II:sen lähettiläs pyytämään tätä johtamaan orkesteria prinssi Philipin syntymäpäivän kunniaksi järjestettävään konserttiin. Hänen pitäisi johtaa kuuluisin sävellyksensä, Simply Songs. Tähän maestro ei suostu, sillä hänellä on henkilökohtaiset syynsä siihen, ettei hän kyseistä teosta ikinä aio johtaa. Mick puolestaan on suunnittelemassa elokuvaa, joka jäisi hänen testamentikseen – siksi se on miehelle uran tärkein elokuva. Fredin ja Mickin suurin päänvaiva on kuitenkin nuoren parin avioliitto, joka on hajoamassa pirstaleiksi yhden poptähden takia.

Ohjaaja-käsikirjoittaja Paolo Sorrentino käsitteli edellisessä elokuvassaan Suuri kauneus (2013) vanhan miehen vinoutuneesta näkökulmasta elämää ja sen kauneutta. Tällä kertaa vanhat miehet käsittelevät elämää nuoruuden, tekemisten ja tekemättä jättämisen kautta. Siinä missä Caine ja Keitel painivat rooleissaan menneisyyden varjostamien asioiden kanssa, niin luonnollisesti Weiszin esittämä Lena tutkailee elämäänsä isänsä ja omien tekemisten kautta. Jokaisella on omat taakkansa, joiden kanssa pitää elää. Voiko asioita viedä eteenpäin ja kääntää elämän kirjan sivua niin, että elämä pääsee jatkumaan? Sorrentinon käsikirjoitus on moniulotteinen ja henkevä, eikä niin kuivahtava kuin aiemmassa elokuvassa, jossa asioita käsiteltiin hyvin jäykästi. Youthiin luontevuutta tuovat loistavat näyttelijävalinnat. 82-vuotias Caine osoittaa olevansa suorastaan elämänsä vedossa. Hänen roolisuorituksensa on täynnä lämpöä, tunnetta ja vanhan charmantin herran otetta. Sitä voisi kutsua elämänmakuiseksi työskentelyksi. Keitel ei jää Pekkaa pahemmaksi, sillä hänessä puolestaan yhdistyvät karheampi olemus ja lämmin sydän, joka antaa hahmolle juuri oikeanlaiset vivahteet. Weisz on roolissaan juuri sellainen kuin tuon ikäinen henkilö olisi – isän toimintaa kritisoiva ja parisuhteensa kanssa haparoiva nainen.
 Sorrentinon Youth on ehdottomasti eurooppalaisen elokuvan aatelia, elämän sanomaa ilman kliseitä.

Jukka L. Savolainen for smackthejack.net

Photo’s Copyright by Scanbox, 2016

Traileri: