STOP THE PRESS!

Love Records – Anna mulle Lovee

Love Records - Anna mulle loveeOhjaus: Aleksi Mäkelä
Käsikirjoitus: Antti Pesonen
Tuotanto: Matti Halonen, Leila Lyytikäinen
Pääosissa: Jarkko Niemi, Riku Nieminen, Tomi Alatalo, Pirkka-Pekka Petelius, Alina Tomnikov
Arvio: 4/5

Sodan päättymisen jälkeen suomalainen musiikkiala elää hyvin tiiviisti iskelmämusiikin tahdeissa. Tapio Rautavaara, Olavi Virta, Laila Kinnunen ja monet muut artistit saavat kansakunnan myös tanssilavoille. 60-luvun puolessa välissä Atte Blom (Jarkko Niemi), Otto Donner (Tomi Alatalo) ja Christian Schwindt (Riku Nieminen) päättävät perustaa iskelmävyöryn vastapainoksi oman levy-yhtiönsä, joka saa nimekseen Love Records. Heidän tarkoituksenaan on tuottaa sellaista musiikkia, joka olisi todella poikkeavaa kotimaisen musiikin saralla: Poliittista musiikkia, kokeellista, lasten musiikkia ja myös rokkia. Heidän toimintansa saa aikaan harmaita hiuksia Finnlevyn pomoissa. Heidän mielestään näiden nuorien sankarien toiminta pilaa hyvän bisneksen. Siksi heidän toimintansa on estettävä. Vain yhdellä miehellä on hivenen hyvää sydäntä näitä alan uusia kavereita kohtaan – hän on Toivo Kärki (Pirkka-Pekka Petelius).

Vaikka Aleksi Mäkelän ohjaama ja Antti Pesosen käsikirjoittama elokuva pohjautuu tositapahtumiin, mistään dokumentaarisesta draamasta ei ole kyse, vaan hulvattomasta kuvauksesta musiikkialan murroksesta. Siksi Mäkelä onkin erinomainen ohjaajavalinta, sillä hän osaa käsitellä aiheita kepeällä, mutta kuitenkin draaman hallitsevalla tavalla. Pesosen reippaan käsikirjoituksen lisäksi valloilleen pääsee myös Mäkelän luottokuvaaja Pini Hellstedt, joka todella osaa tuoda kuvaan juuri sellaista aikakoneen tuntua, että katsoja viedään hokkupokkusmaisesti nykyajasta menneille vuosikymmenille.

Näyttelijäsuoritukset ovat kautta linjan erinomaisia. Jarkko Niemi Atte Blomina on suoranainen dynamo. Hän toimii roolissaan kuin tarinan eteenpäin rytmittävä rumpali, jossa kaverukset Alatalo ja Nieminen hyvin komppaavat. Lisäksi sivuroolit on roolitettu erittäin osuvasti. Esimerkkinä mainittakoon mm. Petelius Kärkenä, joka on hivenen ymmärtäväinen, mutta kuitenkin arvoiltaan konservatiivi. Roger Lindbergiä esittävä Jukka-Pekka Palo on puolestaan laskelmoiva ja edistystä vihaava hemmo. Sen verran voin paljastaa, että kyse ei ole mistään näköispatsastelusta, vaan jokainen näyttää omanlaisilta hahmoiltaan tuttuja piirteitä hyödyntäen.

Entäs musiikki, kun kyseessä on kuitenkin levy-yhtiön ympärillä tapahtuva toiminta? Kyllä sitä tässä on tarjolla. Kalle Chydeniuksen johdolla vanhat kunnon kappaleet ovat pysyneet suhteellisen uskollisina alkuperäisille saundeille, vaikka pientä viilausta niistä kyllä huomaa. Lopussa kuultava Olavi Uusivirran tulkitsema nimikkokappale Anna mulle lovee todella yllätti niin, että lopputekstit suorastaan rokkasivat loppuun saakka. Täytyy myöntää, että Love Records – Anna mulle Lovee on kaikin puolin viihdyttävä elokuva. Siksi se saakin neljä tähteä.

Lisämateriaalina Olavi Uusivirran musiikkivideo.

Jukka L. Savolainen for smackthejack.net

Photo’s Copyright by Future Film, 2016

Traileri
: