STOP THE PRESS!

Gwen Stefani – This Is What the Truth Feels Like

Gwen_Stefani_-_This_Is_What_the_Truth_Feels_Like_(Official_Album_Cover) Tuotanto: J.R. Rotem, Mattman & Robin, Greg Kurstin / Interscope
1. Misery, 2. You’re My Favorite, 3. Where Would I Be?, 4. Make Me Like You, 5.Truth,
6. Used To Love You, 7. Send Me A Picture, 8. Red Flag, 9. Asking 4 It [feat. Fetty Wap], 10. Naughty, 11. Me Without You, 12. Rare, 13. Rocket Ship 14. Getting Warmer 15. Obsessed 16. Splash 17. Loveable
Arvio: 3/5

Jo 46…jaa mutta naisten ikäähän ei saa mainita, joten tyydytään toteamaan, että kunnioitettavaan naisen ikään ehtinyt ex-No doubt- solisti pukkaa maisemaan uutta levyä peräti kymmenen vuoden tauon jälkeen. Yllätyksenäpä tuli myös, että tämä on vasta rouvan kolmas soolo! Mites se nyt silleen?

Gwen Stefanin ääni ei ole muuttunut miksikään vanhoista bändiajoista, ehkä vaan syventynyt katu-uskottavasti. Tuottajina on nuoria jannuja, mukana on mm. skandinaavista väriä Mattman&Robinin ja Stargaten muodossa. Taustat sykkivät siis modernisti ja Stefanin tulkinta kaikkensa-antavaa ja kuohkeaa. Mutta duoda duoda. Lähinnä laulajatteren itsensä kirjoittama biisimateriaali menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jälkiä liiemmin jättämättä. Tämä menee mukavana taustaviihteenä oikein oivasti muttei sen enempänä.

Levyllä riittää märehdittävää, mukana on peräti 17 rallatusta. Se olisi hyvä juttu, jos lauluissa olisi loistokkuutta. Nyt korvat lähinnä puutuvat. Vika ei ole hyvin esiintyvän solistin sinällään vaan kovin tylsien musiikillisten ratkaisujen. En oikein tiedä missä yhteydessä tätä olisi hyvä kuunnella. Meneehän tämä autossa ja tanssiessa ja illanistujaisten taustana ihan ok. En ehkä kuitenkaan tätä ihan kuuntelemalla kuuntelemaan palaja.

Monessa kappaleessa tuntuu siltä kuin Stefani olisi yrittänyt liikaa kappaleen tekijänä. Tuottajat eivät pysty takomaan kullaksi alunperin keskinkertaista tavaraa. Ei sillä, että tämä nyt ihan ala-arvoista olisi mutta jotain enemmän sytyttävämpää olisi levylle suonut laitettavan. Toisaalta taas esimerkiksi Asking 4 it:n r’n’b-komppi toimii oikeinkin hyvin ja sille tuo väriään myös Fetty Wapin rytmikäs rupattelu. Raita nouseekin levyn yhdeksi parhaista. Levy nousee muutenkin parhaaseen loistoonsa vasta tuossa puolimatkan krouvin havinoilla, sillä esimerkiksi seuraavakin laulu Naughty saa jalan vispaamaan…no, tuhmuudellaan. Moisia helmiä vaan on turhan vähän.

Toivottavasti Stefanin seuraavaa levyä ei kuitenkaan ihan kymmentä vuotta tarvitse odotella. Neitokainen kun kuuluu kansainvälisen popmusiikin huippunimiin hieman nahkeasta uutukaisestaan huolimatta.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by Interscope Records, 2016