STOP THE PRESS!

Salon Kitty

salon_kittyOhjaus: Tinto Brass
Käsikirjoitus: Tinto Brass, Maria Pia Fusco, Ennio De Concini
Tuotanto: Giulio Sharigra, Ermanno Donati
Pääosissa: Helmut Berger, Ingrid Thulin, Teresa Ann Savoy, John Steiner, Rosemarie Lindt, Paola Senatore, Tina Aumont, John Ireland
Arvio: 3,5/5

Tinto Brassilta on ilmestynyt dvd:llä restauroitu ja sensuroimaton versio alkuperäisestä ja juuri tällaiseksi aiotusta elokuvasta, Salon Kitty. Ilmestymisvuonnaan 1976 se sensuroitiin kotimaassaan Italiassa ja muualla päin maailmaa kuten Usa:ssa elokuvaa leikattiin 23 minuuttia lyhyemmäksi. Norjassa elokuva oli kielletty vuoteen 2003 asti ja vain Tanska ja Ruotsi hyväksyivät elokuvan alkuperäisenä ja sensuroimattomana.

Elokuva alkaa makeasti varietee-esityksellä, jossa orkesteri on kuvassa ja nainen pukeutuneena osittain naiseksi ja mieheksi, tanssii ja laulaa monenkirjavan yleisön katsellessa häntä. Hauskaa on katsella kun miehet miekkailevat pikkuhousuissa ja hyppivät narua alasti ja samalla sodalle skoolaillaan laseja ja ylistetään kansallissosialismia ja ihanteita. Elokuvassa ss-upseeri Wallenberg kokoaa naisista ss-joukot, jotka koulutetaan vakoilijoiksi eli makuuhuonepelien asiantuntijoiksi. Ilotalo Salon Kittyn asiakkaita vakoillaan omistajan tietämättä salakuuntelulaitteilla ja paljastetaan mahdollisia vasta-aikeita Saksaa kohtaan. Wallenberg huomioi myös omia perversioitaan siinä samalla ja uhkaavasti Saksan tuho häämöttää taustalla.

Salon Kittyn kansi jo saa kiinnostumaan, että mihin näillä natzi-Saksan rotuoppi-ja kansallissosialismi-aatteilla oikein päästäänkään elokuvassa. Nautittavaa onkin elokuvan alkupuoli, kun laboratoriosta käsin ihmetellään rotuoppi-ajatuksia ihmisen ollessa siinä hoitopöydällä tarkasteltavana. Lisäksi sama meno jatkuu, kun Wallenberg apujoukkoineen tutkii naisia koulutusjaksolla, kun nämä selleissä tekevät kukin mitä sitten tekevätkään monenkirjavan joukon kanssa seksipuuhissa. Elokuva on hyvin näytelty ja jo sinänsä mainion ja uskaliaan käsikirjoituksen ja tietenkin sen uskaliaan alastomuuden takia, elokuva on selvää kulttikamaa. Salon Kitty on selvästi tarkkaan harkittu käsikirjoitukselta ja lavastukseltaan ja herääkin kysymys, että kuka tämä ohjaaja on.

Tinto Brass on ohjannut esimerkiksi scifi-komediaa ja spagettiwesterniä sekä Black or White vuodelta 1969, jossa nainen tekee syrjähypyn mustan miehen kanssa. Salon Kittyn jälkeen Penthousen julkaisija Bob Guccione oli tuottamassa Caligula-elokuvaa, johon hän pyysi ohjaajaksi Brassia. Erimielisyyksiä tuli editointivaiheessa, kun Guccione olisi halunnut lisätä elokuvaan hardcorekohtauksia mutta Caligula oli suosittu ilmestymisvuonnaan 1979. Brass ohjasi heti tämän jälkeen jännityselokuvan mutta halusi palata pehmeän eroottisen elokuvan pariin. Hän onkin kommentoinut, että pornoelokuvan ja eroottisen elokuvan välillä on se ero, että kun porno saa aikaan erektion, niin eroottinen elokuva saa aikaan tunteen. Hän haluaa myös kapinoida sensuurin kaksinaismoralismia vastaan.

Salon Kitty perustuu osittain tositarinaan Berliiniläisestä bordellista natzi-Saksan aikaan. Brass muokkasi hänelle tarjottua käsikirjoitusta uudelleen tehden elokuvasta suuren budjetin poliittisen satiirin. Todellinen Kitty Kellerman alias Schmidt pelasti pakolaisia natzeilta ja jäi kiinni rajalla kun yritti päästä pois maasta. Natzit pakottivat hänet pitämään bordellia heidän ehdoillaan tai muuten joutuisi keskitysleirille. Kun projekti loppui, siirtyi bordelli lopulta hänelle takaisin sekä vaatimuksena oli vaieta asioista ja niin hän tekikin kuolemaansa saakka 1954. Nämä 20 SS-sotilasnaista myös jäivät bordelliin.

Nykypäivään verraten elokuva ei ole shokeeraava kuin mitä se ehkä oli ilmestymisvuonnaan. Lehdissä, musiikkivideoissa ja elokuvissa puhumattakaan internetistä näkee vieläkin pitemmälle menevää seksuaalista toimintaa ja vihjailevia kuvia. Karvatussukoiden näkemiseen tottuu ja reittä sekä pyllyä katselee ihan luonnollisena maisemakuvana. Se, että pianon soiton tahtiin testataan naisia soveltuvuudestaan vakoiluhommiin saa kuitenkin hymyilemään. Onhan tässä enemmän makua ja ajatusta sekä yritystä kuin tavallisessa pornofilmissä. Poliittisen satiirin osuus jää aika pieneksi mutta että sitä on siellä, niin onhan elokuva erilainen kuin yleensä tottuu näkemään vieläkään. Miten ois Irakin sotilaat orgioissa ja tykkien päällä kiehnäämässä ja Bushin melskatessa tv:ssä: Kuole Saddam! Vielä me sut löydetään! Tarinankerronta on alun mielenkiintoisten asetelmien jälkeen tylsempää katsottavaa mutta sohaistaan siinä naisten luulosta huoran ammatin helppouteen ja luksuselämään. Jos huora myy vartaloaan niin eikö sotilas myy myös tappaessaan itsekunnioitustaan ja moraaliaan samoin kuin huorakin?

Dvd sisältää Brassin sekä Thulinin ja Bergerin bio-ja filmografiat sekä tietoa oikeasta Salon Kittystä. Nuoren aistikas Teresa Ann Savoy tykittää täysillä viettelijänroolissaan ja eivät Viscontin elokuvassakin esiintyneet Ingrid Thulin ja Helmut Bergerkään paljon huonommiksi jää. Thulin on palkittu mm. parhaasta naispääosasta ja ollut Bergmaninkin ohjauksessa.

Sari Rivinen for smackthejack.net

Photo´s copyright by Anotherworld Entertainment, 2007