STOP THE PRESS!

Bruce Springsteen – Chapter and Verse

Bruce SpringsteenTuotanto: Bruce Springsteen
1. Baby I 2. You Can’t Judge a Book by the Cover 3. He’s Guilty (The Judge Song) 4. Ballad of Jesse James 5. Henry Boy 6. Growin’ Up 7. 4th of July, Asbury Park (Sandy) 8. Born to Run 9. Badlands 10. The River 11. My Father’s House 12. Born in the U.S.A. 13. Brilliant Disguise 14. Living Proof 15. The Ghost of Tom Joad 16. The Rising 17. Long Time Comin’ 18. Wrecking Ball
Arvio: 4/5

The Boss ei esittelyjä kaipaa. Mies pukkaa nyt ilmoille omaelämäkertansa Born to run ja lyö siihen kylkiäisiksi kokoelmantynkää, jossa kulkee uraansa yhtä matkaa kuin kirja. Mies on ottanut levylle tärkeimpiä uransa kappaleita, demoja, hieman eri versioita kuin studioalbumeilla ja mikä merkillepantavinta, viisi kokonaan ennenjulkaisematonta kappaletta!

Mennäänpäs aluksi niihin. Miltä kuulostaa 60-luvun Bruce kera Castiles- ja Steel Mill-yhtyeiden? Jaaha. Aika takkuiselta. Äänitysten taso on liian luokaton, jotta niistä voisi tehdä kunnollisia johtopäätöksiä. Energia ja vimma kyllä välittyy. 17-vuotias Springsteen lauloi korkealta, eipä samaksi kyllä tunnistaisi jos ei tietäisi – tosin kyllähän vuoden 1970 He’s Guilty- tallenteessa jo etäisesti tuttu mies ääntelee. Biisit ovat aikamoista rämellystä vailla sen kummempaa musiikillista suuntaa. Kaipa niitä deltarockiksi voi kutsua. Aikamoisen hyvää tahtoa on vaadittu levy-yhtiöltä, jotta tämän nuorukaisen edesottamuksia on kustannettu sitten jatkossakin. Kulttuuriteko silti ilman muuta.

Loppulevy etenee kronologisessa järjestyksessä ja on täynnä helmiä. River, Born to Run, Born in the USA…isot hitit soivat omilla paikoillaan kuten kuuluukin. Erityisen tyytyväinen olen oman ylivoimaisen Bruce-suosikkini Brilliant Disguisen ottamisesta mukaan. Biisi on mielestäni sangen aliarvostettu sen totaaliseen täydellisyyteen nähden.

Brucen luomisvoima ei osoita ehtymisen merkkejä mutta levy osoittaa hyvin hänen kynänsä kärjen muuttuneen aikojen saatossa eri tavalla teräväksi. Enää ei hosuta vaan sanotaan kun on sanottavaa. Kappaleet ovat muuttuneet nuoren miehen kapinasta yleismaailmalliseksi stadionrockiksi. Levy onkin oikein onnistunut läpileikkaus Springsteenin pitkästä urasta. Jokaiselta levyltä taitaa mukana olla yksi biisi ja se on hyvä tapa todeta taiteilijan uran kokokohdat pähkinänkuoressa. Vähän niin kuin TJEU, kuten City-lehdessä aikanaan todettiin.

Eihän tästä enempää sanottavaa voi olla. Hyvää americanaa suomalaiseenkin makuun. Totta kai moni itsestäänselvä huippubiisi kokoelmalta uupuu mutta tarkoitushan ei olekaan ollut koota absoluuttista hittikokkaria vaan tukea kirjaa. Veikkaanpa, että täydellisemmänkin boksin aika vielä tulee. Sitä ennenhän mies voi säveltää meille vielä vaikka kuinka monta uuttakin hittiä.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by Columbia, 2016