STOP THE PRESS!

Nuori Hannibal (Hannibal Rising)

nuori_hannibalOhjaus: Peter Webber
Käsikirjoitus: Thomas Harris
Tuotanto: Dino De Laurentiis, Tarak Ben Ammar, Martha Schumacher
Pääosissa: Gaspard Ulliel, Li Gong, Rhys Ifans, Dominic West
Arvio: 4/5

Nuori Hannibal jatkaa vaihtelevantasoisten Thomas Harris- filmatisointien sarjaa. Aiemminhan sarjamurhaaja Hannibal Lecterin eloa on seurailtu elokuvissa Uhrilampaat, Hannibal ja Punainen lohikäärme. Ohjaaja Peter Webber taas on muutamaa draamaelokuvaa lukuun ottamatta melkoisen kääntämätön kortti näissä kuvioissa. Nyt palataan aivan juurille, kannibaali-Hannibalin lapsuuteen asti ja haetaan syitä siihen, miten tuosta kaikkien tuntemasta ihmishirviöstä tuli hän. Odottelin psykologista otetta, selittelyä ja turinaa mutta nythän nähdäänkin Hannibal kunnon action-sankarina!

Lecterin tarina juontuu Liettuaan, jossa toisen maailmansodan loppuvaiheessa nuori Hannibal perheineen pakenee SS-miehiä ja pommeja sukulinnasta piilopirttiin keskelle korpein kuiskintaa. Hetken tilanne on hallinnassa mutta eikös pirttiin pölähdä joukkio sotilaita, joille sodan säännöt ovat vain jotain, josta nössöt pölisevät tupakkatauolla juoksuhaudassa. Niinpä tapahtuu pahoja, hyvin pahoja asioita ja ne kera tekijöidensä kasvojen tatuoituvat Hannibalin muistin onkaloihin siksi kunnes paha saa palkkansa. Sulkeutunut Lecter ajautuu erinäisten vaiheiden jälkeen tätinsä hoiviin Pariisiin, oppii tavat ja tappamisen sekä erinäisiä sittemmin käyttökelpoisia taisteluotteita. Ja tuossa tuokiossa saavatkin sotarikolliset olla varpaillaan kun nuori Hannibal alkaa systemaattisen jahtinsa.

Elokuva alkaa ylvään näköisillä, synkillä sotakuvilla eikä yllättäen voimakkaan alun jälkeen ote kirpoa siinä määrin kuin olisi kenties voinut kuvitella. Filmi on täynnään hyvin tehtyjä, vahvoja, peräti provosoivia kohtauksia, joita katsoja inhoaa tai rakastaa mutta joita ei voi ohittaa. Kuvaus, valaistus ja lavastus ovat mainiota työtä ja elokuva sinkoilee eteenpäin hyvällä otteella. Hannibal Lecteristä luodaan tässä sympatiahakuisin hirviöihmissyöjä elokuvan historiassa ja hänen tulevaisuutensa selitetään näin menneisyyden kautta oikein uskottavasti. Myös myöhempien elokuvien yksityiskohtia vilahtaa aina rautanaamiota ja viininlipitystä myöten siellä täällä. Sitä paitsi itekin oisit ihmisvihaajakannibaali tällaisten rumien kokemusten ja vuosien painajaisunien perästä.

Hörhörooleista tuttu Rhys Ifans on hauskaa vaihteeksi nähdä sadistisen SS-miehen roolissa ja mies onkin sangen uskottava paha mutta todellista virtaa elokuvalle antaa nimiosan Gaspard Ulliel. Kuka? 22-vuotiaalla näyttelijällä on kyllä jo pitkä ura Ranskassa TV- ja elokuvaroolien parissa mutta nyt ensimmäisessä Hollywood-filmissään Ulliel tekee nuorena Lecterinä niin hienoa työtä, että on aivan itsestäänselvää hänen olevan 40 vuotta myöhemmin Anthony Hopkins. Ulliel on ilmeetön mutta avaa silti tuskansa katsojien repimäksi. Ullielin jokainen ele, ilme ja liike on täyttä Lecteriä ja näinollen harkittua työtä. Ainoastaan juonen kuljetuksessa häiritsee Lecterin melko nopeasti toiminnan tasolle konkretisoituva katkeruus ja se, että hän lähes heti Pariisiin päästyään on valmis silmääkään räpäyttämättä katkomaan niskoja kuin Guillotine itse. On se siis suurta se viha ja kostonhimo, joka vielä orpokodissa on marinoitunut entisestään. Aivan kuten Dominic Westin esittämä tarkastaja Popil sanoo: ”Tälle ei ole sanoja. Paitsi hirviö.”

Väkivalta Nuoressa Hannibalissa on kammottavaa, rumaa ja hirvittävää ja sitä on paljon. Elokuva sortuu lopussa varsinaiseen mässäilyyn ja menettää sitä myöten hieman otettaan mutta sellaisenaankin, kaikkine veripalttuineen ja jopa juonen isohkoine aukkoineen, Nuori Hannibal maalaa hyvin kuvaa kaikkien aikojen leffamonsterin alkuvaiheista eikä ole elokuvasarjansa tekeleistä ollenkaan huonoimmasta päästä vaikkei toki ylläkään Uhrilampaiden delikaattiin arvoituksellisuuteen.

Renek for Smackthejack.net

Photos copyright by MGM, The Weinstein Company, 2007

Traileri: