STOP THE PRESS!

Mr. Bean lomailee (Mr. Bean´s Holiday)

mr_bean_lomaileeOhjaus: Steve Bendelack
Käsikirjoitus: Robin Driscoll, Simon McBurney, Hamish McColl
Tuotanto: Peter Bennet-Jones, Tim Bevan, Eric Fellner
Pääosissa: Rowan Atkinson, Emma de Caunes, Max Baldry, Willem Dafoe
Arvio: 3/5

Mr. Bean ei esittelyjä kaipaa. Jo 80-luvun alkupuolella syntynsä saanut Rowan Atkinsonin honkkeli tekee nyt toisen tulemisensa valkokankaalle ja samalla jättää lopulliset jäähyväiset. Nyt ei tirehtöörin puikoissa ole edellistä leffaa luotsannut Mel Smith vaan mm. mainiota Pikku Britanniaa ja muita brittikomedioita ohjannut Steve Bendelack ensimmäistä kertaa isolla kankaalla.

Tällä kertaa sekoilija nähdään kompuroimassa Ranskan maalla, jonne Beanin tuo paikallisen seurakunnan arpajaisista voitettu matka. Jo ennen Pariisia sattuu ja tapahtuu ja lopulta Beanin matkaseuraksi laukun, rahojen ja passin sijasta ajautuu vasten tahtoaan poika, jonka isän Bean toheloi ulos junasta. Loppumatka Cannesia kohti onkin sitten jatkuvaa ajautumista tilanteesta toiseen. On selviydyttävä panssarivaunuista, naisten vaatteista, ravuista, ulkohuussista ja narkolepsiasta ennen kuin Cannes, meri ja elokuvajuhlat ovat totisinta totta. Koko road movien ajan Bean dokumentoi tekemisiään taskukokoisella diginauhurilla ja jos joskus on nähnyt yhdenkin komediaelokuvan, varmaankin arvannee, että Cannes’n elokuvajuhlilla ja Beanin nauhoitteella on jotain tekemistä toistensa kanssa.

Jo edellinen Bean-elokuva, jossa Papu seikkaili Amerikan taidemaailmassa, osoitti, että 90 minuutin kesto ei tee oikeutta tälle sinänsä tyrmäävän vekkulille karaktäärille. Bean on parhaimmillaan 10-minuuttisissa sketseissä, sillä elokuvasta tulee junnaava, kyllästyttävä ja mahdollisuutensa hukkaava. Muutamaa oikein hupaisaa gägiä lukuunottamatta on nyt käynyt niin, että Beanin terä on valitettavasti vähän tylsynyt. Ensinnäkin Bean ei ole enää varsinainen nolojen tilanteiden mies, koska suurin osa uusista kommelluksista johtuu yksinkertaisesti ulkokohtaisista syistä. Bean olisi parhaimmillaan silloin, kun hän joko taitamattomuuttaan tai ilkeyttään aiheuttaa toisille ihmisille ehkä suuriakin trabeleita. Tätä komiikkaa ei nyt oikein hyödynnetä paria vitsiä lukuunottamatta. Tämä on kumma, sillä alusta saakka Beanin tekemisiä kirjoitellut Robin Driscoll on edelleen mukana tiimissä. Tosin Richard Curtis taas ei. Siksikö Bean vaikuttaa vähän vaisunpuoleiselta?

Beanin omakuvaamat digiotokset kulkevat oikean elokuvakerronnan rinnalla koko elokuvan läpi ja se välillä ärsyttää suunnattomasti. Beanin käsivarakamera oli alussa hupaisa juttu mutta se, että ohjaaja on päättänyt näyttää näitä pätkiä vielä elokuvan myöhemmissäkin vaiheissa, tekee pään kipeäksi ja alkaa pyörryttää. Ohjaus, siinä missä käsikirjoituskaan, ei muutenkaan ole mitään suurta taiteen juhlaa. Kuvaaja kyllä on muutamia hyviä otoksia onnistunut Ranskan kauniista maisemista nappaamaan. Juoni tietysti kuroutuu Beanin pöljäilyjen ympärille tarjoten niille vain pakollisen jatkumon ja eipä siitä nyt sen enempää ole odotettavissakaan.

Rowan Atkinson pelastaa elokuvaa hyvin pitkälti väläyttämällä ajoittain joitakin parhaita Bean-bravuurejaan ja hyvä niin. Bean ei lopeta aivan huipulla mutta aiheuttaa silti edelleen joitakin hörähdyksiä ja melkein muutaman selkäkeikkanaurunkin. Elokuvan parhaimmistovitseihin kuuluu kuitenkin ’viiden tähden’ ravintolan hovimestari, joka vapaalla ollessaan vetäisee kitusiinsa väsynyttä lihistä. Myös yllättävä pilkkakirves heiluu terävänä, kohteenaan auteur-keskeinen nykyelokuva. Tällaisia herkullisia oivalluksia elokuva olisi voinut pitää sisällään runsaasti enemmän. Tällaisenaan se on pikkuhauska ja juoneltaan arvattava Atkinson-sooloilu, jonka unohtaa melkoisen nopeasti. Sääli, sillä parempaankin olisi ollut aineksia näin hienon ja ainutlaatuisen hahmon kanssa. Ja ai niin: Missä pirussa luurasi Beanin Nalle? Ilman Nallea ei tyyppi voi ollakaan entisensä.

DVD:n bonareissa on kaksi lyhyttä making of-pätkää ja lisäksi kuuden minuutin kollegiaalinen ylistys Rowan Atkinsonille, joka on vähän tympäisevän tarkoitushakuinen. Sen sijaan poisleikatuissa kohtauksissa on montakin hupaisaa hetkeä, joissa Bean sotkee viattoman sivullisen elämän. Herää kysymys, onko elokuvaan varmasti käytetty paras materiaali.

Hyvästi, herra Papu! Oli kiva olla viihdytettävänäsi kaikki nämä vuodet.

Renek for Smackthejack.net

Photos copyright by Universal Studios, 2007

Traileri: