STOP THE PRESS!

Murto ja varkaus (Breaking and Entering)

murto_ja_varkausOhjaus ja käsikirjoitus: Anthony Minghella
Tuotanto: Anthony Minghella, Sydney Pollack, Tim Bricknell
Pääosissa: Jude Law, Juliette Binoche, Robin Wright Penn, Martin Freeman, Rafi Gavron
Arvio: 2,5/5

Aavistuksen hölmöllä nimellä paiskattu Murto ja varkaus on brittiläisen leffalegendan Anthony Minghellan seitsemäs pitkä ohjaustyö. Harvakseltaan työskennellyt Minghella muistetaan lähinnä 10 vuoden takaisesta Englantilaisesta potilaasta mutta nyt hän on oman alkuperäistekstinsä kimpussa.

Jude Law’n Will on maisema-arkkitehti, jolla on kotona kaunis mutta masentunut ruotsitar ja moniongelmainen teinityttö. Juliette Binochen Amira taas on bosnialainen ompelija, joka sodan kauhuista Lontooseen asettauduttuaan on menettänyt otetta poikaansa Miroon ja sitä myöten hyvin pitkälti myös elämään. Näitä edellämainittuja yhdistää se, että Miro käy setänsä toimeksiannosta ihan pikkuisen varastelemassa tavaraa Willin arkkitehtitoimistosta ja sekös risoo. Eipä siinä auta muu kuin järkätä tee-se-itse- vartiointi yötä myöden paikalle ja se tuottaakin tulosta, kun bosnialainen ’pikkuapina’ eräänä yönä paljastuu. Miro pääsee karkuun mutta Will saa selville hänen osoitteensa, tutustuu Amiraan ja kappas, kohta he heräävät samasta sängystä. Sitten onkin tehtävä ratkaisuja elämän jatkamisen suunnasta puolin ja toisin.

Katsojalle syötetään, että nyt on käsillä Rakkauden 6 oppituntia -tyyppinen tarinaelokuva, jossa henkilöitä vyörytetään steissille hurjia määriä ja jossain vaiheessa heidän kohtalonsa yhtyvät ja sitä rataa. Onneksi ihan tällaista elokuvaa tästä ei kuitenkaan tulekaan eikä henkilöitäkään lopulta niin paljon ole. Ihan ehtaa rakkausromanssivaahtokarkkiahan tämä! Minghella on luotettava ohjaaja ja tarina kulkeekin ihan mallikkaasti mutta kohtaukset ovat hieman liian pitkiä ja verkkaisia ja käsikirjoitus on täynnä perustelematonta imelyyttä sekä jopa suoranaista kökköä. Osa kohtauksista on käsittämättömän naiiveja mutta sitten taas hetkeksi ryhdistäydytään ja kohta söpöstellään taas. Kun lisäksi henkilöt eivät kiinnosta, on yhtälö sietämätön.

Elokuva siis etenee mukavasti muttei kosketa. Hahmojen motiivit tiettyihin toimintamalleihin eivät tule missään vaiheessa esille ja se ärsyttää. Roolihenkilöt ovat lähes järjestään myös poikkeuksellisen pölkkyjä mutta niinhän sitä ihmiset taitavat laajassa katsantokannassa olla. Harvemmin sitä kuitenkaan elokuvassa esille täten tuodaan. On katsojan onni, että lopulta hahmoja ei ole yhtään tämän enempää mutta kiusanteolta tuntuu, että kiinnostavimmat tyypit jätetään armotta taka-alalle. Ray Winstonen esittämä poliisietsivä Bruno ansaitsisi oman TV-sarjansa ja Willin yhtiökumppani Sandy (Martin Freeman) on sympaattisuudessaan mojova hahmo. Pääosan näyttelijät taas onnistuvat tekemään helposti unohdettavaa työtä. Jude Law’n pitäisi ilmentää erilaisia tunnevyöryjä mutta mies on pökkelö kuin hiilihanko ja eteeriseksi yritetty Robin Wright Penn ärsyttävä tosikko. Anteeksiantamatonta jo on Juliette Binochen mitäänsanomaton työ Amirana. Ja kylläpä sitä Ruotsia nyt pitää mainostaa isosti ja paljon ja monesti!

Murto ja varkaus on teknisesti laatutyötä mutta Minghellan välityöltä tämä silti vaikuttaa. Polveilevasta rakkaustarinasta kun olisi voinut saada niin paljon enemmänkin irti. Mikä on ollut esteenä isommalle onnistumiselle, sitä en osaa anlysoida. Casting? Käsikirjoitus? Ainoita valopilkkuja pitkään tarinaan tuovat näyttävät parkour-kohtaukset sekä lyhyet Bosnian lähihistorian oppitunnit. Muuten paljonkaan ei mieleen tästä jää.

DVD:llä bonareina kommenttiraitaa, lyhyt making of ja pari poistokohtausta eli ei mitään maatamullistavaa.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by The Weinstein Company, 2006

Traileri: