STOP THE PRESS!

Numero 23 (The Number 23)

numero_23Ohjaus: Joel Schumacher
Käsikirjoitus: Fernley Phillips
Tuotanto: Beau Flynn, Fernley Phillips, Tripp Vinson
Pääosissa: Jim Carrey, Virginia Madsen, Logan Lerman, Danny Huston
Arvio: 1,5/5

Numero 23:ssa vakavoitunut Jim Carrey on perheenisä Walter, joka työkseen jahtaa kulkukoiria ja elää iisiä elämää. Kunnes eräänä syntymäpäivänä treffit vaimokkeen kanssa kirjakaupassa tuo sivutuotteena ihan noin vaan ex-tempore hyllystä mukaan napatun kirjan. Noin niin kuin lahjana. No, kirjahan kertoo pakkomielteistä ja käsittelee sitä luvun 23 kautta. 23 kun sattuu löytymään vähän jokaisesta asiasta maailmankaikkeudessa, kun oikein räknäilee. Alta aikayksikön Walter sekoaa itse kirjaan pakkomielteisesti, nopeammin kuin Jack Nicholson Hohdossa konsanaan. Hourupäiset aatokset 23:sta saavat vaimon ja pojankin uskomaan asiaan ihan ilmeenkään räpäyttämättä. Ihme perhe. Sitten seuraa, että Walter alkaa elää vuorotellen omaansa ja vuorotellen kirjan päähenkilön elämää. Jos katsoja ei tämän jälkeen ole nukahtanut, seonnut tai paikallisessa kaljalla, saa hän nähtäväkseen vielä hurjan loppukohtauksen, jossa kaikki solmut kiedotaan kasaan suorastaan ’pelottavasti’. Lopuksi lyödään vielä Piplialla päähän, aamen.

Joel Schumacher. Mies monien menestyneiden action-leffojen takana. Rankka Päivä, Phone Booth ja 8 Millimetriä esimerkiksi ovat kovan luokan näyttöjä, jotka ovat sementöineet maineen timminä tirehtöörinä mutta mitäs nyt on tapahtunut? Nämä ovat aina subjektiivisia näkemyksiä mutta Numero 23 on miehen tuotannon kurjinta lokaa. Etenkin odotuksiin nähden nyt mennään niin matalalta limboriman alta, että ihan jänskättää. Elokuvan alkuasetelma, vaimo nappaa käteensä kirjan ja antaa sen miehelle, jo vesittää koko rakennelman. Mitä ihmettä meille oikein näytetään? Ja miksi hitossa? Säälittävintä on, että vaikka lopussa tietenkin tapahtuu hyvin pieni ryhtiliike juonen kuljetuksessa, niin silti alun tapahtumat jäävät aivan mysteeriksi. Ja muutenkin koko numerologia-pelleily on täyttä tuubaa. Eikä Walterin sekoamista tietenkään vaivauduta rakentamaan kunnolla vaan miehellä on vain on tai off. Lisäksi: Harvoin vajaa 100-minuuttinen leffa tuntuu näin ylipitkältä.

Numero 23 on psykologinen trilleri, jossa ei ole psykologiaa eikä jännitystä. Paitsi viimeksimainittua ehkä siinä, että kuka pysyy pisimpään kärryillä tässä sekamelskassa tai ylipäätään hereillä. Tämä on kuin Scary Movie 107, paitsi että vielä vähemmän hauska eikä lainkaan pelottava. On kliseistä käyttää sanaa kliseinen mutta juuri enempää ei päätänsä viitsi vaivata kun miettii sopivaa adjektiivia lopun ratkaisuille. Tämä vastaavantyyppinen kuvio on nähty esimerkiksi Shamalayanin elokuvissa ja monissa TV-sarjoissa niin monta kertaa, että naurattamaanhan se jo alkaa. Jim Carrey on vakavana ollessaan pihalla kuin liikennemerkki ja vaikka se naiivia onkin niin, kyllä, tokihan sitä odottaa, että kohta Carrey pieraisee tai kömpii kuminaamaisena ulos seepran peräsuolesta. Kömpisikin. Vaan ei edes sitä. Vaikka Carrey on toki tehnyt hyviä rooleja vakavissakin osissa niin tämä ei ole yksi niistä.

Jotain hyvää? Kiva kohtalon koira sinne on pistetty murjottamaan maisemaan aina sinne tänne. Ja onhan varsinkin levyltä katsottuna huomattavissa, että Schumacherin luoma maailma on visuaalisesti ajoittain sangen hyvän näköinen. Mutta muuten sana- ja käsiteleikkimäisesti voisi todeta: Tätä fiktiota on vaikea uskoa todeksi.

Extroja löytyy hirveä liuta ja ainakin numerologiasta kiinnostuneet pierevät kultaa. Mukana on poistokohtausten ja vaihtoehtoalkujen ja -loppujen lisäksi dokkareita ja haastatteluja niin leffan kuin aihepiirinkin ympäriltä tuntitolkulla. Joel Schumacher näyttää ihan intiaanipäälliköltä puhuessaan fiksuja. Lisäksi katsottavissa on teatteriversion ohella 3 minuuttia pidempi extended version, joka nyt sinällään ei paljoa pelasta.

Renek, numerologisesti 8, for smackthejack.net

Photos copyright by New Line Cinema, 2007

Traileri: