STOP THE PRESS!

King Lear

Photos by Ellie Kurttz for the RSC

Photos by Ellie Kurttz for the RSC

Taltiointi: 12.10.2016  Royal Shakespeare Company,  Stratford-Upon-Avon
Ohjaus: Gregory Doran
Näytelmä: William Shakespeare
Näyttelijät: Antony Sher, Nia Gwynne, Natalie Simpson, Kelly Williams, David Troughton, Graham Turner
Arvio: 4/5

Kuningas Lear (Antony Sher) on päättänyt luopua kruunustaan ja jakaa valtakuntansa kolmen tyttärensä kesken – mutta vain yhdestä voi tulla maan johtaja. Siksi hän pistää kilpailun pystyyn siitä, kuka rakastaa isäänsä kaikkein eniten. Vanhemmat sisarukset Regan ja Goneril suorastaan lirkuttelevat tälle, mutta nuorimmainen Cordelia ei jaksa isänsä takapuolta nuolla, eikä suuria ylisanoja heitellä. Raivostunut Lear lähettää tyttärensä Ranskan kuninkaan puolisoksi. Kentin jaarlin mielestä kuninkaan ei pitäisi antaa omaisuutta vanhemmille tyttäreilleen, sillä se olisi suoranainen perikato. Learista tuntuu siltä, että häntä yritetään puukottaa joka suunnasta ja lähettää jaarlin maanpakoon. Omaisuuden saatuaan Regan ja Goneril suhtautuvat isäänsä halveksien ja hajoittavat tämän tukijat, sillä he saattaisivat olla vaaraksi heille.

Kuningas Learia pidetään yhtenä Shakespearen suurimmista tragedioista. Sitä se todellakin on jo itse aiheenakin – vallanhimon, ahneuden ja kieroilun yhdistelmä, joka vie ihmisen suoraan hulluuden syövereihin. RSC:n taiteellisen johtajan Gregory Doranin ohjauksessa tarina on pysynyt tiukasti teemoissaan, eikä sitä ole muutenkaan lähdetty paisuttelemaan, vaan pidetty kiitettävän pienimuotoisena. Myös lavastus on minimaalista, mutta puvustukseen on todella panostettu. Kuningas itse on kuin suuri karhu, joka paksussa turkissaan möyhyää, mutta nöyryytettynä hulluuden rajamailla hän on täysin alusvaatteissa. Lisäksi tyttärien puvustus kuvasti hyvin heidän luonteenpiirteitään. Näyttelijäsuoritukset ovat kauttaaltaan hyviä, vaikka hivenen petyin Learia esittävään Sheriin, sillä hän on roolissaan hieman laimea ollakseen uskottava kuningas. Muuten kokonaisuus toimii loistavasti ja lähes kolme tuntia ja vartin kestänyt näytelmä on niin taidokasta teatteria, että aika kuluu kuin siivillä.

Jukka L. Savolainen for smackthejack.net