STOP THE PRESS!

Joulu soikoon!

 

Kuva: Harri Hinkka

Esitys: Tampereen Teatterin päänäyttämö 7.12.2016
Orkesteri: Tampere Pops with Guests kapellimestarina Eeva Kontu
Solistit: Pia Plitz, Martti Manninen, Elisa Piispanen, Elina Rintala, Aliisa Pulkkinen, Eeva Hakulinen, Matti Hakulinen, Arttu Ratinen, Ville Majamaa, Annamaria Karhulahti, Saara Lehtonen, Mikko Nuopponen, Anssi Valikainen
Kappaleet: 1) Tulkoon joulu & Jouluyö, juhlayö & Enkeli taivaan  2) Joulun neiet 3) Varpunen jouluaamuna 4) Sydämeeni joulun teen 5) Kuninkaat kulkevat, katsokaa! 6) Christmas lullaby 7) Himlen i min famn 8) Jouluvirsi 9) Pieni rumpali poika  10) Sleigh ride 11) Merry Christmas baby 12) Santa baby 13) Baby, it’s cold outside 14) Kaksion tyttö 15) Jingle belss 16) Joulutaivas tähtineen 17) Joulupukki rakkauden tuo 18) Oh Holy Night
Arvio: 4/5

Suomalainen joulu ilman joululaulutilaisuuksia ei olisi oikea kunnon joulu. Siksi niitä järjestetäänkin mitä erilaisemmissa paikoissa, kuten konserttitaloissa, kirkoissa ja teattereissa. Tampereen Teatterilla on ollut jokavuotinen perinne esittää kauneimpia joululauluja Aleksanterinkirkossa, ja tilaisuudet ovat olleet hyvin suosittuja. Nyt teatterin päänäyttämön valtasi ihan toisenlainen joulukonsertti, joka suorastaan vaati, että sitä kutsutaan viihdekonsertiksi. Sitähän tämä todellakin on, sillä nyt ei todellakaan pelkästään lauleskella perinteisiä lauluja, vaan mukaan on päässyt monta tuoreempaa – ja yksi joulukriittisempi kappale.

Konsertin ensimmäistä osuutta voisi kutsua hyvinkin perinteikkäämmän joululaulun osuudeksi, sillä monet näistä kappaleista ovat juuri sellaisia, joita kuulee kauneimmat joululaulut -konserteissa. Hienous on kuitenkin se, että nekin on sovitettu modernimpaan muotoon. Onneksi sekaan on mahtunut muutama helmi, kuten Rajattomien tunnetuksi tekemä Kuninkaat kulkevat, katsokaa! ja Juice Leskisen hauskansurullinen Jouluvirsi. Varsinkin jälkimmäinen saa yleisön suorastaan hymyilemään, sillä Leskisen terävät sanat varmasti kolahtavat jokaiseen joulufaniin. Toisella puoliskolla pääsee homma kunnolla pelittämään. Tämän puoliskon alkuosalla on kunnioitettu klassikoiksi muodostuneita englanninkielisiä iskelmämäisiä joululauluja, kuten Santa baby tai Baby, it’s cold outside. Tällä osuudella tarjoillaan myös harvemmin kuultuja kappaleita, kuten Kaksion tyttö sekä Irina Björklundin ja Peter Frazenin levyttämä Joulupukki rakkauden tuo.

On rehellisesti myönnettävä, että ensimmäisen puoliskon jälkeen olin todella hämilläni. Tuntui siltä, kuin homma olisi vielä keskeneräinen ja miksaukset hakusessa. Alku vaikutti siltä, että joillain oli laulussa sen verran takakireyttä, että sen oikein huomasi. Kaiken lisäksi miksauspöydän takana ei oltu oikein tilanteen tasalla, sillä paikoitellen musiikki ylitti laulun, eikä sanoista tahtonut saada kunnolla selvää. Toki ymmärrän hyvin, että aika on ollut rajallinen harjoitteluun, mutta varsinkaan miksausongelmia ei olisi saanut noin runsaasti olla. Mutta oli tässä paljon hyvääkin: Ensinnäkin kappalevalinnat olivat todella onnistuneita ja niiden toimivat sovitukset toivat jopa kuluneisiin kappaleisiin uutta ytyä. Niiden tulkinnat olivat mitä mainioimmat ja muutamat näyttelijät pääsivät kunnolla revittelemään. Esimerkiksi Matti Hakulinen Jouluvirressä pokerinaamalla vetää sellaisen virren, että tuskinpa kukaan yleisössä pystyi pidättelemään vähintään hymyä. Ville Majamaa osoitti olevansa vetreä showmies myös laulupuolella ja svengailee tyylikkäästi Sleigh riden. Mutta itse shown ehkä kovimman vedon tekee Annamaria Karhulahti, joka Kaksion tyttö -kappaleen aikana venyy äänialassa moneen suuntaan. Enempää en paljasta. Se on itse kuultava. Koko konsertin päättävä Oh Holy Night kasaa näyttelijät yhdessä päättämään komeasti tämän tunnelmallisen konsertin.

Vaikka ensimmäinen puolisko jäikin vaisuksi, niin onneksi toinen puoli teki kunnollisen korjausliikkeen. Jotain miksaukselle väliajalla tehtiiin, sillä musiikki ei enää mennyt laulun yli ja sanoista sai paremmin selvää. Toisekseen aiemmin mainitsemani takakireys oli nyt kokonaan poissa ja esitykset olivat huomattavasti rentoutuneempia. Eeva Kontu orkesteineen piti hommaa todella yllä ja heidän musisointinsa oli suorastaan riemukasta ja sai melankolimaiset kappaleet kuulostamaan reippaammilta kuin miltä ne usein kuulostavat. Siksi esiintyjien oli helppo heittäytyä musiikin tunnelmaan, kun taitava poppoo oli taustalla. Normaalisti olisin antanut tälle kolme tähteä ensimmäisen puoliskon perusteella, mutta koska korjausliike toisella osioilla oli sen verran onnistunut, niin annan joulun hyvässä hengessä konsertille kuitenkin sen neljä tähteä. Sen verran viihdyttävä Joulu soikoon! kuitenkin oli.

Jukka L. Savolainen for smackthejack.net