STOP THE PRESS!

Beats & Styles: Move!

beats_stylesOhjaus: Niko Nykänen
Tuotanto: Jaakko Manninen
Lisätietoja: Livetaltiointi, sisältää kappaleet Move!, Invitation to the dancefloor, Dance dance dance, Take it back, Sounds of freedom, Dynamite, Two white monkeys, Ocean wave, Renegades, We don’t get it, Everything is everything ja See the signs
Arvio: 3/5

Helsinkiläinen rytmirokkiduo Beats & Styles pukkaa markkinoille edellisen Walk, Don’t Talk- albuminsa julkaisukeikalta taltioidun DVD:llisen livemeininkiä. Beats & Stylesin ongelma on hieman ollut, että se on flirttaillut niin technon kuin rokettirollinkin kanssa ja sen tuotanto on jäänyt hyvistä ideoista ja ilmeisestä lahjakkuudesta huolimatta vähän väliinputoajan asemaan. Kuuleman mukaan keikoilla on tunnelmaa piisannut ja kyllähän Move!- rokkaa hyvässä fiiliksessä. Lauteilla ovat laulaja-Alimon ja kitaristi-Controlin lisäksi rumpali ja syntikat. Taas siis ollaan enemmän perinteinen rockryhmä kuin konepoppipumppu mutta käyhän se. Mitäpä sitä kategorisoinneilla siipiä katkomaan.

Oikeastaan DVD yllättää kaltaiseni kriittisen katsojan siitä, että B&S osaa kuin osaakin tehdä hyvin hitikästä ja tarttuvaa tavaraa, joka käy jalkapohjaan ja sisuskaluihin. Livenä korostuu yhtyeen hyvä svengi ja komppi mutta joku vaatimattomuus tästä silti heijastuu. Allekirjoittaneella ei ole aavistustakaan mikä on se jokin, mikä tässä hommassa mättää – ehkä karisma. Katsokaapa vaikka mitä tapahtuu, kun vierailevat tähdet Papa Dee tai Michael Monroe astuvat steissille. Sen valosäteilyn voi suorastaan ottaa käteensä. Nyt on vaan niin, että vaikka Alimo ja Control hytkyvät, riehuvat, heiluvat ja panevat parastaan joka suhteessa, niin silti valovoimaisuus karttaa heitä. Siinähän ei sinällään mitään mutta jotenkin DVD:n antikin sitä myöten lässähtää astetta-paria alemmas. Kappaleista suurin osa on oikein hyviä mutta esitykset tuppaavat vähän tasapaksuiksi jäädä.

Keikan huippuhetki on ehdottomasti jo mainitun Papa Deen fiittaama Take It Back, jossa kaikki on kohdallaan. Kappalehan kuuluu yhtyeen ehdottomaan parhaimmistoon ja livenäkin siihen on saatu ruutia sovittamalla se tukemaan Alimon ja Papa Deen vokaaleja. Max C tulee myös tukemaan yhtyettä muutamaan otteeseen ja hän yhdessä Michael Monroen kanssa ovatkin oikein tervetullut lisä joukkoon tummaan. Dynamite, Ocean Wave ja Renegades lähtevät rytinällä eikä tosiaankaan vähiten Monroen läsnäolon takia. Ikävä kyllä muutamia suvantokohtiakin löytyy ja esimerkiksi Everything Is Everything ei tarjoa oikein mitään. Taustalaulajien hyvät äänet ja iloinen lavasäteily on mainittava erikseen.

Move!:n kuvaus ja valaistus on niin huippuluokkaa kuin olla voi ja ohjaus toimii lukuunottamatta sitä sivuseikkaa, että livekeikalla olisi mukavaa nähdä toki sitä yleisöäkin. Nyt kamera kääntyy pariin otteeseen tanssilattialle mutta liekö väkeä sitten ollut niin vähän, että porukkaa ei ole haluttu näyttää vai mistä lie kyse. Kuitenkin on sanottava, että niin visuaalis- kuin audioteknisestikin tavara on kuosissa ja sitä kehtaisi näyttää maamme rajojen ulkopuolellakin. Suurta läpimurtoa B&S tuskin ulkomailla ihan tällä materiaalilla tekee mutta kulttisuosiota se niittää ihan varmasti. DVD:n extroissa nähdäänkin yhtyeen taivallusta Euroopassa, muun muassa festivaaleilla Puolassa, ja muitakin tunnelmakuvia tien päältä. Tämä oikeastaan nostaa paketin arvoa, sillä se näyttää, että Alimo ja Control ovat verbaalisesti lahjakkaita ja sympaattisia huumoriveikkoja, joille toivoisi pitkää uraa valitsemallaan tiellä. Poikien hassutteluja on kuvattu säälittävän vähän, sillä ainahan off-stage materiaalille olisi kysyntää meidän ei-niin-suurten-fanienkin keskuudessa. Lisäksi mukana on neljä musiikkivideota, jotka ovat ihan hyviä mutta eivät ehkä mitään mestaritekeleitä. Bändin pirtaan kuitenkin sopivia.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by PanVision, 2007