STOP THE PRESS!

Thr3e

threeOhjaus: Robby Henson
Käsikirjoitus: Alan McElroy
Tuotanto: Joe Goodman, Bobby Neutz, Ralph Winter
Pääosissa: Marc Blucas, Justine Waddell, Laura Jordan, Max Ryan, Bill Moseley, Sherman Augustus, Priscilla Barnes
Arvio: 1,5/5

Ted Dekkerin samannimiseen romaanin perustuva ja Robby Hensonin ohjaama Thr3e on Fox-elokuvayhtiöön kuuluvan FoxFaithin ensimmäinen teatterilevitykseen valmistunut elokuva. FoxFaith perustettiin tuottamaan ”kristillistä sisältöä”, mitä se sitten tarkoittaakaan, maailman televisio- ja elokuvamarkkinoille. Eipä mene hyvin kristityilläkään, ainakaan jos Thr3estä voi jotain päätellä.

Thr3e kertoo teologiaa opiskelevasta Kevinistä (Marc Blucas), joka eräänä päivänä saa autoonsa oudon puhelun: auto räjähtää kolmen minuutin kuluessa, ellei Kevin tunnusta syntejään. Kevin pelastuu, mutta käy ilmi, että häntä nähtävästi vainoaa Arvoitustappajaksi kutsuttu sarjamurhaaja. Juttua alkaa tutkia rikospsykologi Jennifer (Justine Waddell), jolla on henkilökohtainenkin kana kynittävänä Arvoitusmurhaajan kanssa, tämä on näet tappanut hänen veljensä. Tutkimuksiin liittyy myös Kevinin lapsuudenystävä Samantha (Laura Jordan). Sitten ratkotaan murhaajan jättämiä arvoituksia, numeroon kolme liittyvää pakkomiellettä ja yritetään ehtiä pomminpurkuhommiin ennen kuin paukahtaa.

Thr3e on siitä outo sarjamurhaajaelokuva, että siinä kuolee vain yksi henkilö, vaikka pauketta riittää kuin Lopun aikoina ikään. Ehkä tämä on sitten sitä ”kristillistä sisältöä”. Sitä on varmaan myös synnintuskissa piehtarointi, katumus ja armo, käsitteet jotka mainitaan, muttei sen kummemmin pohdita. Sitä tavallista uskonnollista jargonia siis, joka Thr3en tapaan tiivistettynä kuuluu: ”Älä mieti, usko vain, näin se nyt on.” Hämmentävästi muuten näyttää siltä, että ainakin amerikkalaisten kristittyjen mielestä mielisairaala on taivasta lähinnä oleva paikka maan päällä. Very weird.

Näyttelijäsuoritukset ovat järjestään jostain vähän keskitason alapuolelta. Eipä tässä sen puoleen paljon näyteltävääkään ole, kun henkilöiden tehtävänä on lähinnä juosta lujaa räjähtämäisillään olevan pommin luo, huomata ettei räjähdystä ehdi estää ja sitten juosta pää kolmantena jalkana räjähdystä pakoon. Sitten sama uudestaan. Ja uudestaan.. Lopun yllätysratkaisukaan tuskin pystyy ketään yllättämään. Loppumetreillä ohjaaja Henson saa silti edes jotenkin hommaa kasaan ja pystyy tuottamaan hetkisen hektisen houreista elokuvaa. Vähän hauskaakin elokuvaan on ripoteltu; esimerkiksi erään pommin digitaalinen ajastin pysähtyy toviksi aikaan 007.

Vesa Skaffari for smackthejack

Photo’s Copyright by Namesake Entertainment, 2006