STOP THE PRESS!

Kummeli – Lääkärit tulessa

kummeli_laakarit_tulessaOhjaus: Matti Grönberg
Käsikirjoitus: Timo Kahilainen ja Heikki Vihinen
Tuotanto: Matti Grönberg
Pääosissa: Timo Kahilainen, Heikki Vihinen, Heikki Silvennoinen, Heikki Hela, Jyrki Kovaleff, Esko Roine, Ilkka Heiskanen 
Arvio: 4/5

Taas on käsissä tavaraa porukalta, joka oli 90-luvun kovin huumoriakti Suomessa. Siinä missä 70-luku oli Speden ja 80-luku Hardwickin, elettiin 10 vuotta sitten ”Kyllä lähtee”- meiningeissä. Suuressa kunnianhimossaan Kummelinelikko sitten heitti hetkeksi sketsit sikseen ja ryhtyi vääntämään jatkuvajuonisempaa sarjaa. Syntyi ns. Vanaja-trilogia, jonka toinen osa, Lääkärit Tulessa, on hyllyillä nyt ja kolmaskin aivan kohta. Vaikka Kummeli oli sketsiviihteen saralla ennakkoluuloton ja absurdi uudistaja, niin draaman kerronnan kohdalla jokin vähän mättää.

Lääkärit Tulessa on siis parodia lääkärisarjoista. Tapahtumat sijoittuvat arkkiatri Volmari Kuulapään sairaalaan, jossa herra itse johtaa joukkoa rautaisella otteella apunaan pyörätuolissa vinkuva emeritus Vanaja ja tumpelohko lekuriporukka. Jokainen jakso on oma kokonaisuutensa eli jakson alussa tulee potilas, sitten sekoillaan ja lopuksi asiat järjestyvät joskus vahingossa, joskus vähemmän vahingossa. Lääkärit Könttä, Syväniemi ja Kärsäkäs joutuvat selvittelemään mm. ikipotilas Pertti Melan luulotauteja, Raili Kuivasen ainaisia vaivoja ja pelastamaan ammutun Volmari Kuulapään hengen. Nämä konitohtorit eivät tietenkään mitään osaa mutta sen he korvaavat armottomalla ammattitaidottomuudella.

Ihmetyttää, että Kummelissa hyvin toiminut hassuttelu on vähän väljääntynyttä tällaisissa pidemmissä jaksoissa. Ehkä yhtenä syynä on se, että hahmoihin hieman väsyy. Heikki Silvennoisen eläinlääkäri Väinö Kärsäkäs on tietysti terästä alusta loppuun ja itse pidän jonkin verran myös Heikki Vihisen ärsyttävästä Vanajasta, joka tietääkseni jakoi mielipiteitä aikoinaan melko rankasti. Ilkka Heiskasen luontaishörhö Roger Kaarela ja Esko Roineen kynegologi (kyllä!) Urmas Syväniemi tarjoavat myös monet naurut. Kummelissa monet selkäkeikkanaurut tarjonnut hauska mies Timo Kahilainen jää itse Kuulapäänä vähän sivuun, koska hänen hahmonsa on oikeastaan enemmän ärsyttävä kuin hauska. Heikki Helan potilas Mela saa mukavia kohtauksia toisen ainaispotilaan Railin kanssa, tämä kuviohan on näyttelijöitä myöten identtinen Lihaksia ja Luoteja- poliisisarjan kanssa. Hela on kuitenkin, yllättävää kyllä, ehkä sittenkin jossain määrin parempi vakavana tai ainakin puolivakavana näyttelijänä kuin tällaisessa pakostinauratuksessa.

Sarjassa on, kuten trilogian ykkösosassakin, taas liikaa henkilöitä. Aika monessa kohtauksessa koheltaa vähintään 4-5 henkilöä ja se on kyllä kunnon huumoriin liikaa. Lopputulos on ajoittain metelöivä inferno eikä hassutuksen multikliimaksi. Ohjaaja Matti Grönberg on kyllä petrannut ykkösosaan verrattuna siinä, että tämä kuitenkin kulkee hieman sutjakammin ja draaman kaarta on tiivistetty. Silti monen hahmon olisi voinut sysätä selkeästi sivurooliin. Ja jos hahmon ainoa funktio on sukupuolisen tasa-arvon tuominen, kuten tässä vaikka Miia Selinin vastaanottovirkailija Kirsi Misulla, niin hukassa ollaan huumorin tiellä. Onneksi vitsit ovat pääosin parempia kuin ykkösosassa ja esimerkiksi bänditreeneistä kuoroharjoituksiksi vaihdettu harrastus sekä Vanaja-Kärsäkäs- kohtaukset naurattavat kovin. Vapaa-ajan vietto miesstripparibaarissa on hauska kestovitsi. Vanhoja Kummeli-hahmoja ei tällä erää nähdä kuvioissa, vaikka syytä olisi jokunen hyypiö ollut tuoda vaikkapa päätään tutkituttamaan…

Kuulapään maailma toimii tässä realistisuudessaan hieman paremmin kuin ykkösosassa. Vierailevat näyttelijät varastavat usein show’n kokonaan ja esimerkiksi Ami Räsänen Sakari Pornasena on vallaton ilmestys. Vesa-Matti Loiri ja Oiva Lohtander ovat sortua kliseisiinsä mutta saavat silti hersyvät hymyt huulille. Etenkin Lohtanderin laulusuoritus on päätähuimaava. Mainittava on myös avausjakson hölmönä maamiehenä hikoileva Otto Kanerva, joka onnistuu olemaan suorastaan hervoton. Avausjakso taitaa muutenkin olla sarjan paras vaikkakin laatu on tällä kertaa tasaisempaa kuin aiemmassa poliisisarjassa. Bonuksina paketista löytyy tänä vuonna tehty tekijöiden muisteluhaastattelu, joka on ällistyttävän heikkolaatuinen, sekä putoamiseen päättyneitä otoksia, joita on paljon ja jotka ovat aina hauskoja.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by PanVision, 2007