smackthejack.net - monipuolisuutta käden käänteessä

Tikanojan taidekodissa esillä pohjalaisen kuvittajan ja arkkitehdin Matti Visannin tuotantoa

Matti Björklund, Puistokuva (1910), valokuvaaja: Erkki Salminen

Tikanojan taidekodissa avautuu 13.10. uusi näyttely Matti Visanti – kuvittaja ja arkkitehti. Näyttely esittelee pohjalaisen arkkitehdin, taiteilijan ja kuvittajan monipuolista tuotantoa linkittäen sen kulttuurivirtauksiin Vaasassa, Pohjanmaalla ja koko Suomessa. Näyttely on esillä 4.2.2018 saakka.

Matti Björklund (1885-1957), vuodesta 1936 Visanti, opiskeli arkkitehdiksi ja perusti valmistuttuaan toimiston kotikaupunkiinsa Vaasaan. Visanti oli arkkitehtinä tuottelias ja suunnitteli muun muassa Lapuan kunnantalon sekä Nummijärven kirkon, mutta etenkin Vaasan ja Seinäjoen vilkas rakentaminen työllisti Visantia ja jätti kaupunkikuviin nykyaikaan asti säilyneen jäljen. Visannin rakennustaiteellinen ilmaisutapa oli lähinnä klassinen sisältäen paljon symmetriaa ja jonkin verran koristeaiheita.

Arkkitehdistä kuvataiteilijaksi

Matti Visanti halusi kuitenkin vaihtaa arkkitehdin ammatin kuvataiteilijan työhön. Tämä sai hänet muuttamaan Helsinkiin, jossa hän asui ja työskenteli taidemaalaripuolisonsa Lyylin (os. Myntti) kanssa Lallukan taiteilijakodissa.

Kuvataiteilijana Visanti tunnetaan erityisesti kirjojen kuvituksistaan, joissa hän käytti kivipiirrostekniikkaa. Visanti kuvitti koko Kalevalan, jonka julkaisemisen Frithjof Tikanoja mahdollisti. Lisäksi Visanti laati kaunokirjallisia, raamatullisia ja runokuvituksia.

Visannin lahjakkuus ja monipuolisuus mahdollistivat myös käyttötaiteen tekemisen. Hän suunnitteli postimerkkejä, rahoja ja lippuja sekä erilaisia tunnuksia. Näistä muistoina ovat muun muassa Vaasan mallin postimerkit vuodelta 1918, Kotimaisen Työn leijonanpäämerkki vuodelta 1932, modernisoituna versiona edelleen käytössä oleva Kansaneläkelaitoksen tunnus vuodelta 1938, Helsingin olympiaraha sekä Alavuden ja Isonkyrön vaakunat.

Visanti tuli tunnetuksi myös muistomerkeistään, joista monet sijoittuivat ikään kuin rakennustaiteen ja kuvataiteen välimaastoon. Monumentaalisimpia ovat Isonkyrön Napuen ja Ilmajoen Jaakko Ilkan patsaat.

– Visannin ilmaisu oli johdonmukaista ja järkiperäistä. Se ei ollut paatoksellista, vaikka olikin välillä vakavaa, luonnehtii aluetaidemuseotutkija Jaakko Linkamo Vaasan kaupungin museoista.

Linkamon mukaan pohjalainen kotiseutu oli kasvattanut Visannista paitsi patriootin myös kosmopoliitin ja antanut tälle tasa-arvon sekä kansanvaltaisuuden ihanteen. Kotimaakunnasta periytyi minimalismin sekä monumentaalisuuden omintakeinen ja kiehtova yhdistelmä sekä täkäläisen kuvakielen rohkeus ja rehevyys.

– Visannin näkemykset ovatkin heijastuneet maakuntamme visuaalisessa ajattelussa omaan aikaamme saakka, sanoo Linkamo.

Tapahtumia

Yleisöopastukset pidetään ruotsiksi klo 13 ja suomeksi klo 14 sunnuntaisin 15.10., 19.11., 17.12. ja 21.1.

Näyttelyn pääsee katsomaan ilmaiseksi keskiviikkona 29.11. Opastetut taidevartit pidetään klo 13 ruotsiksi ja klo 14 suomeksi.