STOP THE PRESS!

Väitöstutkimus sukeltaa nukketeatterin ja sen tekijän historiaan

Eero Siren kertoo väitöstutkimuksensa kirjallisessa osiossa taiteellisen elämäntarinansa alkaen siitä, millaisia luentoja hän kuuli lapsena työväenopistossa ja millaisiin kulttuuritapahtumiin vanhemmat hänet veivät. Hän kertoo myös sukunsa tarinan 1900-luvun alun huutolaisuudesta sisällissotaan, talvi- ja jatkosotaan ja suurten ikäluokkien syntyyn ja muistelee malmilaista perhettään. Tältä osin hänen työnsä lähestyy kulttuuri-antropologista kuvausta sodanjälkeisen työväestön sivistystahdosta. Toisaalta tutkimus kirjoittaa suomalaisen nukketeatterin historiaa ja sijoittaa sen kansainväliseen kon­tekstiin.

Sirenin elämäntarina ja nukketeatterin historia nivoutuvat yhteen teoksen Nukketeatterin historia komeljanttareiden kertomana syntyprosessissa. Miten tekijän oma maailma vaikutti työn syntyyn hänen valmistaessaan esityksenomaista luentoa nukketeatterin historiasta 3‒6-vuotiaille päiväkotilapsille?

Eero Siren (s. 1946) on teatterintekijä, joka on 1970-luvulta lähtien toiminut dramaturgina, ohjaajana, näyttelijänä ja teatterinjohtajana useissa suomalaisissa teattereissa. Hän on näytellyt nukeilla myös Nukketeatteri Vihreässä Omenassa ja television Noppa-sarjassa.

Teatteritaiteen maisteri Eero Sirenin väitöstutkimus Nukketeatteri ja näyttelijän maailma – taiteellinen elämäkertani tarkastetaan julkisesti (suomeksi) perjantaina 3. marraskuuta 2017 klo 12 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa (Auditorio 1, Haapaniemenkatu 6, Helsinki). Vastaväittäjinä ovat FT, läänintaiteilija Katriina Andrianov ja FT, tutkijatohtori Teemu Paavolainen (Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus). Kustoksena toimii taiteellisen tutkimuksen professori Pilvi Porkola.

Väitöstutkimus on nähtävänä 10 päivää ennen väitöstilaisuutta Teatterikorkeakoulun kirjastossa. Väitöstutkimus on julkaistu Teatterikorkeakoulun Acta Scenica -sarjassa, ja sitä voi ostaa kirjastosta väitöstilaisuuden yhteydessä. Tilaisuuden jälkeen kirjan voi ostaa kirjastosta, tilata osoitteesta lib.teak(at)uniarts.fi tai lukea pdf-muodossa osoitteessa helda.helsinki.fi/teak .