STOP THE PRESS!

Uutuuskirja Karibian historia: Karibia on nykyisen maailmanjärjestyksen alkukoti ja kulttuurinen mosaiikki

Karibian historiaKaribia tunnetaan merirosvoista, laguuneista, veroparatiiseista ja hurrikaaneista, mutta se on myös nykyisen maailmanjärjestyksen alkukoti. Väestöryhmien sekoittuminen on tehnyt alueesta omaleimaisen mosaiikin.

Euroopan suurvaltojen kilpajuoksu siirtomaista käynnistyi Karibialta 1500-luvulta alkaen. Alueesta tuli osa Eurooppa-vetoista maailmantaloutta, kun valloittajat tuhosivat alkuperäisväestön liki täydellisesti ja kuljettivat Afrikasta miljoonia orjia sokeriplantaasien työvoimaksi. Nykypäivän Karibia on sekoitus Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta saapuneita ihmisiä sekä monimuotoisia uskonnollisia ja kulttuurisia perinteitä.

Karibian merkitys siirtomaavalloille väheni 1800-luvulla teollistumisen ja uusien siirtomaiden perustamisen myötä. Kylmän sodan aikana alue nousi jälleen poliittiseen polttopisteeseen, kun Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kilpailivat vaikutusvallasta itsenäistyneisiin maihin. Alueella on nykyisin kolmetoista itsenäistä valtiota ja yhä kahdeksantoista epäitsenäistä, neljän ulkopuolisen vallan hallitsemaa saarta tai saariryhmää. Globalisoituneessa maailmassa Karibian saarten menestys on edelleen vahvasti sidoksissa maailmantalouden suhdanteisiin.

Pekka Valtosen kirjoittama Karibian historia kuljettaa yli 7 000 saarta käsittävän saariryhmän vaiheisiin esihistoriasta nykypäivään. Pääpaino on 1500-luvun jälkeisellä ajalla, jota ovat leimanneet siirtomaavalta sekä kamppailut orjuuden lakkauttamisen ja itsenäisyyden saavuttamisen puolesta. Poliittisten käänteiden ja talouden kehityksen rinnalla tarkastellaan alueen uskonnollista elämää, kuten vodouta ja rastafarismia, sekä reggaemusiikkia ja muita omaleimaisia kulttuurisia ilmiöitä.

Eurooppalaisten makeannälkä siivitti monen Karibian saaren muuttumista sokerisaareksi

”Siirtomaakilpailun taustalla oli joskus arvovalta mutta useimmiten talous: saarten odotettiin tuottavan tuloa haltijalleen. Parhaimman mahdollisuuden siihen tarjosi sokeri. Eurooppalaisten jatkuvasti kasvanut makeannälkä siivitti monen Karibian saaren muuttumista sokerisaareksi, jolla lähes kaikki viljelysmaa oli alistettu sokerintuotannolle.”

”1970- ja 1980-luvulla brittiläisen Karibian saarilla oli monin paikoin levotonta, ja rikollisuus ja korruptio pääsivät rehottamaan. Jamaikalla sekä poliittinen väkivalta että huumekauppaan liittyvä katuväkivalta oli 1970-luvulla arkipäivää. Trinidadissa militantti black power -liike vastusti hallitusta, ja myös maan pienen armeijan sisällä kapinoitiin. Eräillä pienemmillä saarilla, jotka tuohon aikaan vasta itsenäistyivät, vahvojen johtajien häikäilemätön omanvoitonpyynti sai korruption näyttämään kansallisurheilulta. Poliittisesta kokemattomuudesta ei ainakaan ollut kysymys, sillä itsenäisyyteen oli edetty vähitellen ja melko samanlaiset poliittiset rakenteet olivat pohjustaneet sitä jo 1950-luvulta lähtien.”

”Haitista tuli elokuvissa ja kioskikirjallisuudessa nopeasti ”magian ja mysteerien” saari, missä kuolleetkin heräsivät eloon ja voodoopapit ja -papittaret saivat kenet tahansa valtaansa pistelemällä neuloja nukkeihin. Vodoun mysteerisen maineen syynä on etenkin se, että aika ajoin vainotun uskonnon saloja ei varsinkaan aiempina vuosisatoina haluttu paljastaa ulkopuolisille.”

Tervetuloa Helsingin kirjamessuille seuraamaan teokseen liittyvää ohjelmaa:

Lauantai 28.10. klo 10.30–11.00, Aino
Karibian historia
Karibia tuo mieleen rommin, merirosvot ja turkoosit laguunit, mutta sen historiaa ovat leimanneet myös siirtomaavalta ja itsenäisyystaistelut. Omaleimaista kulttuuria ja uskonnollista elämää värittävät niin voodoo, rastafarismi kuin reggaekin. Pekka Valtosta haastattelee Anna-Liisa Haavikko.

Pekka Valtonen
Karibian historia
ISBN 9789524954471
Gaudeamus 2017