STOP THE PRESS!

Tampereen taidemuseon vuoden 2018 näyttelyt

Värin syleilyssä — Anita Snellman
17.3. – 20.5.2018 (ylemmissä kerroksissa)

Tampereen taidemuseon kevään avaa taidemaalari Anita Snellmanin (1934 – 2006) värikäs ja elämäniloinen retrospektiivinen näyttely. Se on laaja katsaus taiteilijan tuotannon parhai mmistoon 1940 – luvulta 1980 – luvulle. Näyttelyyn on saatu lainaksi myös ennen julkisuudessa näkemättömiä teoksia pirkanmaalaisista yksityiskokoelmista.

Anita Snellman oli kosmopoliitti, joka työskenteli Suomen ohella Ruotsissa, Ranskassa ja Espanjassa. Varha iskauden lähinnä Tukholmassa ja Pariisissa syntyneet tummasävyiset ekspressionistiset ja kubistisvaikutteiset teokset kuvaavat taiteilijan intiimiä ajatusmaailmaa. Myöhäisemmät Espanjan Ibizalla taiteilijan omassa maatalossa syntyneet teokset ovat lähinnä Snellmanin omaa sielunmaisemaa. Ne välittävät valoisan ja värikkään paratiisinomaisen ilmapiirin, joka näkyy niin erilaisissa asetelmissa, maisemissa kuin henkilöaiheissakin. Maailmankaikkeus, tähtitaivaat ja linnunrata ovat puolestaan toistuvia kosmisia ja henkisempiä teemoja Snellmanin myöhäisemmässä taiteessa, jotka näkyvät etenkin suurikokoisissa triptyykkimaalauksissa. Lukuisat omakuvat muodostavat oman kiinnostavan alueensa Snellmanin tuotannossa.

Anita Snellmanin laaja näyttely on toteutettu yhtei styössä Anita Snellmanin säätiön kanssa. Säätiö on samalla myös näyttelyn merkittävin lainaajataho ja sen puheenjohtaja Leena Ahtola – Moorhouse on näyttelyn kuraattori.

 

Jyrki Siukonen: ALLES PALLES FALLES Kappalemaisia kuvauksia ja kuvitelmia
17.3. – 20.5.2018 (pohjakerroksessa)

Jyrki Siukosen näyttely on laaja kattaus veistoksia ja kolmiulotteisia installaatioita vuosilta 1999 – 2018. Näyttely painottuu uusiin teoksiin, joiden alkuideat saattavat löytyä vuosikymmenten takaisista luonnoksista.

Taiteilijana Siukonen rakentaa ja kokoaa teoksia, mutta myös purkaa niitä ja kierrättää materiaalejaan. Näyttelynä ALLES PALLES FALLES on Si ukosen mukaan ”eteenpäin kaatuva välisumma, jossa vanhasta nyrjähtää esiin uutta”. Aikana, jolloin taiteelta toivotaan terveysvaikutuksia ja yrittämisen eetosta, Siukonen kääntyy kohti taiteen itsemääräävää luontoa ja nonsenssia. Taiteen tekeminen on itse ssään taiteen olemassaolon perusta. ALLES PALLES FALLES ei tarkoita mitään, mutta merkitsee jotakin.

Jyrki Siukonen (s. 1959 Tampere) on työskennellyt kuvataiteilijana vuodesta 1982 lähtien. Hän on pitänyt viisikymmentä yksityisnäyttelyä ja yli kahdeks ankymmentä ryhmänäyttelyä kotimaassa ja ulkomailla. Siukosen työskentelylle on tyypillistä käsitteellinen lähestymistapa ja käsin tekeminen.

Siukonen valmistui ensimmäisenä Suomessa kuvataiteen tohtoriksi (2001) ja on sen jälkeen toiminut mm. lehtorina Lapin yliopistossa ja professorina Kuvataideakatemiassa.

Taiteellisen työnsä ohessa Siukonen ollut aktiivinen tutkija ja kirjoittaja, jonka aiheet ovat yltäneet 1700 – luvun kulttuurihistoriasta ja venäläisestä avantgardesta työkalujen filosofiaan ja 1960 – luvun lappilaisen taiteeseen.

 

Vuoden nuori taiteilija 2018 – J. A. Juvani 9.6. – 19.8.2018 (ylemmissä kerroksissa)

J. A. Juvanin pääasiallisia työvälineitä ovat video, valokuva ja kuvanveisto. Hän käsittelee taiteessaan tabuja ja vakavia aiheita, kuten sukupuoli – identiteettiä ja – rool eja. Juvani haluaa rikkoa totuttuja ja vallitsevia normeja. Hän tekee sen usein huumorin kautta mutta aina kuitenkin analyyttisesti.

”Koen olennaiseksi laittaa aiheeni törmäyskurssille, sekoittaa glitteriä paskaan. Haluan luoda paradokseja, jotka paljasta vat teoksen monimutkaisuuden: asioiden taustalla olevan harmaan mössön, kontrastin ja dynamiikan. Lopputulos ei ole kaunista tai rumaa, vaan jotain itsearvoisesti enemmän, jotain joka on kokonaisvaltaisesti keskeneräinen, jotain missä sen olemassaolo on raaka, rehellinen ja anteeksipyytelemätön.

Teen kaikkeni löytääkseni sen mitä olen etsimässä. Jos se tarkoittaa, että minun on vastustettava asioita, joiden tiedän olevan todellisia ja oikein, teen sen. Mikään ei ole pyhää. On oltava kriittisin niitä asioit a kohtaan joita rakastaa, koska rakkaus tekee sokeaksi. Rikkomalla sääntöjä ja ylittämällä rajoja, ne voi uudelleen määrittää tai kyseenalaistaa niiden tarpeellisuutta.

Työskentelyni ytimessä on aiheita kuten queer, feminismi, kuolema, himo, runous, rakkaus, viha, stereotypiat, loppuun kuluneet kliseet ja yleinen sekoilu. Työskentelen videon, valokuvan, äänen, objektien ja tekstin parissa, joista kaikissa on löydettävissä performanssitaiteen ominaisuuksia.

Komedia on rakkain instrumenttini. Kun nauru loppuu, sinun on mietittävä, mitä todella yritän sanoa. Luotan siihen että vitsini käyvät vanhoiksi. Toivon että kokemuksesi ei helpota oloasi, eikä se jätä sinua rauhaan.”

 

Tuomo Rosenlund ja Mika Hannula: Paikan muisti 1918 – 2018 9.6. – 19.8.2018 (pohjakerroksessa)

Kuvataiteilijan ja tutkijan yhteistyöprojekti Suomi 1918 – 2018 – Paikan muisti ja kokemuksellisuus – näyttely yhdistää tieteellistä ja taiteellista tapaa hahmottaa ja luoda todellisuutta. Se keskittyy t iettyjen tamperelaisten paikkojen historian ja nykyisyyden vuorovetoon, paikan kokemuksellisuuden kautta avautuvaan tarinaan suomalaisuuden sadan vuoden kaaresta.

Näyttelykokonaisuus koostuu kuvallisesta ja tekstillisestä materiaalista. Kuvallinen materi aali koostuu paikan päällä toteutetuista tussipiirroksista. Näyttelyn yhteydessä niiden rinnalle toteutetaan tilaan ja tilanteeseen parhaiten soveltuvia modifikaatioita, kuten jättikokoisia seinäpiirustuksia ja videoprojisointeja alkuperäismateriaalista. Tekstimateriaali koostuu viidestä esseestä, jotka keskittyvät paikan muistiin ja muistoihin, niiden aktualisoimiseen tässä ja nyt. Esseet ovat mikrohistoriaa, pienten venähdyksien ja virityksien kautta rakentuvaa tarinaa. Piirustukset ovat kaikki Tampereelta, sata vuotta sitten käydyn sisällissodan tapahtumapaikoilta. Tekstit taas lähtevät lentoon samoilta paikoilta, käsitellen näkymää koko Suomen, ellei jopa universumin, mittakaavassa.

Tuomo Rosenlund (s.1976) on Tampereella asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Piirtäminen on aina ollut keskiössä Rosenlundin työskentelyssä. Viime vuosina häneltä on nähty dokumentaristiseen henkeen tehtyjä kuvia paikoista ja rakennuksista, joita on ollut esillä mm. Piirrä Nyt – näyttelyissä Lahden Taidemuseossa ja Rovanie men Korundissa.

Mika Hannula (s.1967) on Berliinissä ja Rymättylässä asuva tutkija, kirjailija, kriitikko ja kuraattori. Hän on käsitellyt Suomea ja suomalaisuutta mm. kirjassaan Suomalaisuudesta – erään sukupolven tarina (Niin&Näin, 2007).

 

MAAILMAN AINOA MUUMIMUSEO

Muumimuseon ensimmäinen perusnäyttely ”Kuinkas sitten kävikään?” on yleisön ihasteltavana koko vuoden 2018. Museon vaihtuvien näyttelyiden tilassa Observa toriossa Tove Jansson & muumit – näyttely kertoo, miten muumien suosio on saanut alkunsa. Näyttely jatkuu kesäkuun alkuun. Myöhemmin Observatoriossa esitellään Tove Janssonin kuvitustuotantoa, jota hän tehnyt muihin kuin muumikirjoihin.

Tampereen taidemuseon Muumilaakson kokoelmaa on Muumimuse on lisäksi esillä Lontoossa Dulwich Picture Galleryssä . Ateneum lainasi Muumimuseolta lähes 80 teosta Tove Jansson – kiertonäyttelyynsä, joka päättyy 31.1.2018 . Koreassa on esillä reilut 130 teosta yli vuoden kestävällä näyttelykiertueella, joka alkoi elokuussa 2017 Seoul Arts Centeristä.