STOP THE PRESS!

Funny Games

funny_gamesOhjaus ja käsikirjoitus: Michael Haneke
Tuotanto: Christian Baute, Chris Coen, Hamish McAlpine
Pääosissa: Naomi Watts, Tim Roth, Michael Pitt, Brady Corbet, Devon Gearhart
Arvio: 4,5/5

Michael Haneken Funny Games on täynnä hyytävän jännittävää peliä. Elokuva peilaa nerokkaasti tämän päivän elokuvissakävijöiden halua nähdä väkivaltaa ja jännitystä filmikankaalla. Haneken näyttää totisesti jännitystä ja väkivaltaa kerrassaan hyytävän jännityksen kera. Hän osoittaa, että on mahdollista luoda odotusta ja painostavaa tunnelmaa pelkkien kuvien voimalla. Musiikkikaan ei toimi vahvistajana kuin harkittujen lyhyiden otosten aikana. Lopputekstitkään eivät ole olleet näin tehokkaan oloiset painostavan hiljaisuuden säestäessä. Musiikki ei tällä kertaa kevennä lopputekstejä eikä palauta katsojaa turvallisesti maan pinnalle.

Naomi Watts ja Tim Roth näyttelevät rikasta pariskuntaa, jotka ovat menossa loma-asunnolleen. Saapuessaan he huomaavat jotain erikoista olevan tekeillä naapurissa. Pian rauhallinen elämänmeno saa käänteen kun paikalle saapuvat kaksi poikaa. Nämä valkopukuiset herrasmiehet ( Michael Pitt ja Brady Corbet ) ottavat perheen panttivangeiksi heidän omassa kodissaan. Tästä alkaa uskomaton voimainmittelö, joka saa katsojan varpailleen.

Saksalainen ohjaaja ja käsikirjoittaja Michael Haneken on päässyt tekemään uusintaversion amerikkalaiseen tyyliin elokuvastaan Funny Games (1997). Hänen ollessaan sekä ohjaaja että käsikirjoittaja, on jälki kerrassaan loistavaa. Kaikki näyttelijät tekevät loistavaa työtä ja näyttelevät vereslihalla. Varsinkin Michael Pittin kylmyys ja leikittelevyys on huippuluokan suoritus. Panttivankidraamoja on tehty aiemminkin mutta tämä on niistä ehdottomasti paras tyylinäyte. Tässä elokuvassa on kaikki kohdallaan. Verkkainen tarinankulku ja pitkät kohtaukset vain pitkittävät ja kasvattavat odotusta ja painostavaa tunnelmaa. Katsojana joutuu kerrankin tuskailemaan kertakaikkisen ahdistavan tunnelman keskellä. Haneken leikittelee lisäksi katsojan kanssa laittaessaan Michael Pittin puhumaan välillä kameralle. Haneken löysi elokuvassaan Pianisti (2001) samantyyppistä kalseaa tunnelmaa tarinankerronnassaan. Hänellä on silmää vivahteille ja rytmeille. Tämä elokuva kannattaa nähdä ehdottomasti alusta loppuun samalla kertaa ilman taukoja. Elokuva on painostavan elämyksellinen kokemus.

Sari Rivinen for smackthejack.net

Photo´s copyrights by Warner Bros, 2008

Traileri: