STOP THE PRESS!

Meret Oppenheimin surrealistista taidetta, muotia ja runoutta EMMAn kevään päänäyttelyssä

SSKO:2448, Meret Oppenheim, Das Ohr von Giacometti / Giacomettin korva, 1977, pronssi, 2 x 10. 5 x 7.5cm. Saastamoisen säätiön taidekokoelma. Kuva: Ari Karttunen/EMMA

SSKO:2448, Meret Oppenheim, Das Ohr von Giacometti / Giacomettin korva, 1977, pronssi, 2 x 10. 5 x 7.5cm. Saastamoisen säätiön taidekokoelma. Kuva: Ari Karttunen/EMMA

EMMAn kevään 2018 päänäyttely Meret Oppenheim: Mielen peilit esittelee yhden harvoista naispuolisista surrealisteista. Taiteilijan omaehtoinen feminismi oli aikaansa edellä ja taiteessaan hän ammensi alitajunnastaan ja unistaan.

Meret Oppenheimia (1913–1985) on kutsuttu feminismin pioneeriksi: hän halusi kyseenalaistaa modernissa yhteiskunnassa vallitsevia sukupuoleen liittyviä normeja ja antaa naiselle vapaamman aseman. Oppenheim ei uskonut perinteisiin sukupuolirooleihin, vaan ajatteli mielen olevan androgyyni.

Identiteetin ja seksuaalisuuden pohdinta nousi yhdeksi taiteilijan tuotannon keskeisimmäksi teemaksi. Näyttelyssä arjen esineet, asusteet ja huonekalut saavat yllätyksellisen uuden elämän: pöytä linnunjalan muotoisen jalan, mekko materiaalikseen paperin, rannerengas turkispäällyksen. Oppenheim ei luonut käyttömuotia, vaan toteutti ideoitaan, jotka viittasivat usein seksuaalisuuteen ja fetisismiin. Hän käytti asuissaan ja koruissaan mielellään luonnonmateriaaleja. Luonto oli tärkeä inspiraation lähde myös hänen runoissaan. Oppenheim uudisti surrealismia käsitetaiteen suuntaan erottuen radikaalisti aikansa miessurrealisteista. Salvador Dalin ja Max Ernstin suurieleisestä taiteesta poiketen Oppenheimin surrealismi on herkkää, leikillistä ja älyllistä.

Oppenheimin kokeellinen ja yllätyksellinen taide haastaa sukupuolirooleja vielä tänäkin päivänä. Vapaa ja itsellinen Oppenheim puhui jo 1950-luvulla sukupuolineutraaliuden puolesta. Oppenheim kritisoi ihmiskunnan jakamista kahteen vastakkaiseen sukupuoleen, peräänkuulutti sukupuolten välisen taistelun unohtamista ja naiseuden uudelleen arvioimista.

Laaja näyttely tarjoaa harvinaisen tilaisuuden tutustua yhden omaperäisimmän surrealistin tuotantoon. Mielen peilit -näyttely jatkaa EMMAn kansainvälisten modernistien esittelysarjaa, jossa on nähty muun muassa Carol Raman, Viktor Vasarelyn ja Joan Miròn taidetta. Näyttelyn tuotannollisena yhteistyökumppanina on toiminut ARTOMA Art and Cultural Management, Hampuri.

Meret Oppenheim: Mielen peilit, 14.2. – 12.8.2018