STOP THE PRESS!

Saimaa – Urheilu-Suomi

Tuotanto: Matti Mikkola
1. Mäkikotka 2. Olympiakahvit 3. Ajolähtö 4. Mölli ja Vellu 5. Ennätys 6. Saksa on paska maa 7. Kuningas 8. Hetkinen 9. Monaco Grand Prix 10. Pikataipale 11. Sataprosenttinen suoritus 12. Marja-Liisa 13. Lentävä suomalainen 14. Suo, porkka ja suksi 15. Hopea
Arvio: 4/5

Matti Mikkolan Saimaa-yhtye muistetaan mm. taannoisesta yhteistyöstään Pepe Willbergin kanssa. Nyt tämä Mikkolaan henkilöityvä, kokoonpanoltaan aika värikäs jättikokoonpano julkaisee kolmoslevynsä, joka on teemasellainen. YLEn mainio Urheilu-Suomi- dokumenttisarjan tuottajat kysyivät Mikkolaa tekemään ohjelmalle tunnarin. Itseään ’merkittävän epäurheilulliseksi’ luonnehtiva muusikkoguru innostui ja kas, syntyikin sitten kuin sivutuotteena ei vain tunnusmusaa, vaan kokonainen Saimaa-albumillinen urheilun innoittamia säveliä.

Paketti on melkoinen jööti, 15 kappaletta pitää sisällään niin progea, kasaritiluttelua, kuin lähes kaikkea muutakin. Yhteistä kaikille kappaleille on soitannollinen ja melodinen näppäryys, joka kuvastaa oikein hyvin kunkin kappaleen teemoja. Mikkola on päässyt hyppäämään kehiin tavallaan täysin aiheen ulkopuolisena ja löytänyt kuhunkin aihealueeseen käsinkosketeltavan komean tulokulman. Ja mikä tärkeintä, osannut yhtyeineen ne myös konkretisoida mehukkaiksi ralleiksi. Mehukkaiksi kuin Marko Palon luikertelut Jypin alueella välierissä keväällä 1993.

Nyt ei mukana ole Pepeä tai ketään muutakaan solistia, vaan vokaalit ovat lähinnä jylhiä isänmaallisia puheita ja sämplejä urheiluselostuksista. Nostalgisia ääniä Anssi Kukkosesta Pentti Salmeen on mukana ja heidän taustalleen on yhtye luonut äänimaisemaa, josta saa helposti kiinni, vaikka ei tämä mitään hittitavaraa olekaan. Saimaa soittaa hienosti yhteen ollakseen (käsittääkseni?) ns. projektiluontoinen yhtye, sen eteneminen levyraidoilla on tiivistä ja kiihkeää kuin Nelli Coomanilla ikään Stuttgartissa 1986.

Kuten todettua, musiikki on pohjimmiltaan progetyyppistä, isoa maalailua, jossa on paljon nyansseja ja toimivia melodioita. Mutta se ei ole koko totuus, sillä kategorisointi on tämän levyn kohdalla vähän tarpeetonta. Välillä käydään jossain tulevaisuuden futu-musiikin museossa, välillä taas lyödään tanssivaihde pykälään, ajoittain vedetään iskelmbiitillä. Pääasia on, että levy on jälleen laadukas näyte Mikkolan ja Euroopan neljänneksi suurimman järven mukaan nimetyn kokoonpanonsa osaamisesta. Laadukas kuin Aavasaksan Kisan Veikko Ojan hiihtotaktiikka vuoden 1991 SM-hiihdoissa.

Saimaaseen ja soundiinsa jo ennestään mieltyneet. Mikkolan tekemisiä diggailevat. Urheiluniilot. Urheilu-Suomi- TV-sarjan fanit. Progehemmot. Tälle levylle riittää ostaja- ja kuulijakuntaa, niin ainakin ajattelisi äkkiseisomalta. Ja hyvä niin. Osaaminen erottuu. Erottuu kuin Luis Gabelo Conejon torjunnat Genovan Luigi Ferrari-areenalla kesäkuussa 1990.

Renek for smackthejack.net

Photos copyright by Warner Music, 2017