STOP THE PRESS!

Pyhän kirjan varjo

pyhan_kirjan_varjoOhjaus: Arto Halonen
Käsikirjoitus: Arto Halonen, Kevin Frazier
Tuotanto: Arto Halonen
Pääosissa: Farid Tuhbatullin, Ruslan Tuhbatullin, Boris Shikmuradov Jr
Arvio: 4/5

Arto Halosen uusin dokumentti Pyhän kirjan varjo kertoo Turkmenistanin diktatuurista. Edesmennyt presidentti Nijarov hallitsi Turkmeniaa itsevaltaisin ottein. Turkmenistan itsenäistyi vuonna 1995. Sen jälkeen Nijarov kirjoitti Ruhmaneva-nimisen henkisen opaskirjan. Elokuva kertoo tästä henkisestä aivopesusta. Dokumentti seuraa Halosen ja Kevin Frazierin yrityksiä saada kansainvälisten yritysten johtohenkilöitä puhelimitse kiinni kysyäkseen miksi nämä tukevan Ruhmaneva-kirjan propagandaa ja sen tukemista. Selväksi käy, että yritysten täytyy kääntää kyseinen kirja uudelle kielelle ja näin he saavat rahakkaita projekteja Turkmenistanissa. Halonen ja Frazier pääsevät myös Turkmenistaniin kuvaamaan ja lisäksi he haastattelevat maasta paenneita poliitikkoja sekä toisinajattelijoita. Dokumentti koostuu myös Turkmenistanin televisiossa esitetyistä uutispätkistä sekä Ruhmaneva-kirjan lukupiireistä. Ne ovat hauskaa ja kiinnostavaa katseltavaa näyttäen propagandan toimimisen tehokkaasti.

Dokumentti on kovin alleviivaava. Yleensä Halonen on jättäytynyt taka-alalle tehdessään elokuviaan. Nyt hän on käyttänyt ääntään elokuvan kertojana sekä näyttäytyy itsekin elokuvassa tuon tuosta. Kertojaääni kertoo itsestäänselvyydet ja näin ei pitäisi jäädä mitään epäselväksi, että Turkmenistanissa poljetaan ihmisoikeuksia sekä annetaan suuryrityksille valtaa kasvattaa liikevaihtoaan. Dokumentin selkeän ihmettelevä tyyli ja kerronnan asioita viisasteleva sisältö saa hieman vaivaantumaan. Katsojan ei anneta itse muodostaa mielipidettään vaan se annetaan hänelle. Onko tyyli ollut sitten tarkoituksellinen, että viimeistään silloin huomaa propagandan vaikuttamisen ärsyttävyyden? Ja, että joku ihmettelee ja tuntee kun suuryritysten johtajat eivät halua tuntea eivätkä ottaa kantaa asiaan mitenkään.

Presidentti Nijarov ehti kuolla elokuvan tekemisen aikana ja tämä seikka tuo entistä enemmän painoarvoa tälle dokumentille. Se ehti tallentaa historiaa oivallisesti. Nykyinen uusi presidentti ei ole muuttanut toimintatapojaan ja Turkmenistanin tulevaisuus näyttää edelleen diktatuuriselta. Elokuva olisi voinut olla elokuvamaisempikin ja näyttää yksityiskohtia ja mielleyhtymiä herkemälläkin tavalla. Nyt Frazierin vauhkotessa vihaisena epäoikeudenmukaisuuksista näyttää elokuva enemminkin suurieleisen ihmettelyltä ja sosiaalipornoa lähestyvältä tuotokselta. Tyyli on otettu amerikkalaiselta Michael Moorelta, jolle tämä tyyli sopii hänen yhdistäessä siihen persoonaansa ja huumoria. Tämä dokumentti olisi voitu tehdä vivahteikkaamminkin koska sitä kuitenkin esitetään elokuvateatterissa. Televisioon se sopii ja tästä onkin tehty lyhyempi sukellus aiheeseensa eräässä ajankohtaisohjelmassa.

Dokumentti kuitenkin puolustaa paikkaansa tärkeänä kulttuurin ja ajankuvan tallentajana. Se tuo Turkmenistanin asioita tunnetuksi sekä näyttää pyhien kirjojen tekemisen helppouden. Maon Punainen kirja oli esimerkiksi osoitus tästä samasta asiasta. Dokumentti näyttää myös suuryritysten irvokkuuden ja ahneuden selkeästi. Ei jää epäselväksi miten helppoa on pelon avulla saada ihmiset olemaan ajattelematta. Eloonjäämisen tarve on suuri sekä rahamassojen kasvattaminen. Elokuva on tehty kansainvälisille markkinoille ja toteutettu englannin kielellä. Toivottavasti Halonen pääse vielä Pohjois-Koreaan kuvaamaan ja näyttämään varmaankin vastaavanlaisen toiminnan olemassaolon. Itäinen naapurimme on myös hyvä esimerkki näytöistään ja kyvyistään murhata toisinajattelijoita. Dvd:llä on loistava kavalkadi ylimääräistä materiaalia. Tarjolla on lukuisten yritysten kuten Nokian yrityksiä vältellä haastattelupyyntöjä. Lisäksi sieltä löytyy dokumentilla esiintyvän Tuhbatullin animaatiota, tekijöiden itsensä tekemä ja soittama musiikkivideo, making of sekä trailerit ja valokuvia.

Sari Rivinen for smackthejack.net

Photo´s copyrights by FS Film, 2008