STOP THE PRESS!

Terence Hill / Bud Spencer Classic Collection vol. 1

Banana Joe (1982)
Banaaneja kasvattava mies asuu omalla rauhallisella saarellaan perheensä kanssa. Eräänä päivänä miehen rauha järkkyy, kun paikallinen mafioso on kiinnostunut saaresta ja haluaa sen itselleen. Ensimmäistä kertaa Joe joutuu matkustamaan kaupunkiin hakeakseen apua.
Arvio: 3/5

Turpiin vaan ja onnea! (Crime busters (1977)
Wilbur Walsh ja Matt Kirby ovat jääneet työttömiksi. Silti helppo raha kiinnostaa heitä. Siksi he suunnittelevat ryöstöä, joka tulisi olemaan helppo ja siitä saatava raha iso. Mutta mikään ei menee niin kuin on suuniteltu – ryöstökohteessa järjestetäänkin Miamin poliisivoimien värväystilaisuus. Yllättävää kyllä kaveruksista tulee poliisin parhaimmistoa. Vaikka miesten tavat jakaa oikeutta eivät välttämättä ole tavanomaisia, mutta ainakin konnat saavat kokea sen leukapielissään.
Arvio: 2,5/5

Turpiin vaan ja tuplaten (Double Trouble (1984)
Kahdelle vaikutusvaltaiselle liikemiehelle täytyy löytyä kaksoisolennot. Välittäjäfirma löytää kaksi pönttöpäistä kaveria, Gregin ja Elliotin. Heitä ei pitäsi missään nimessä pistää mihinkään vaativaan tehtävään, sillä he ovat täysin vastuuttomia tyyppejä. Ihmiset, jotka kohtaavat nämä kaksoiolennot ovat kuin nyrkeillä päähän lyötyjä.
Arvio: 2/5

Meidän gangstereiden kesken (Even angels eat beans (1973)
Charlie ja Sonny ovat kaveruksia, jotka eivät halua joutua vaikeuksiin. Kun alamaailman pomo luulee heitä etsityiksi tappajiksi, niin homma muuttuu helvetilliseksi. Jotta he selviävät hengissä, on heidän hoidettava kilpaileva perhe hengiltä. Ei auta kuin ottaa ohjat omiin käsiinsä…
Arvio: 1,5/5

Antaa heittää (Go for it (1983)
Rullaluistimilla liikuskeleva Rosco ja entinen linnakundi Doug tapaavat toisensa rekkamiesten suosimassa kahvilassa. Eipä kestä aikaakaan, kun he joutuvat nyrkkitappeluun. Lopulta Rosco ja Doug varastavat yhden rekan ja saavat peräänsä kytät. Nyt heidän on karistettava ne kannoiltaan, mutta pian heitä luullaan CIA:n agenteiksi ja käsissä on miljoona dollaria sisältävä salkku.
Arvio: 3/5

Terence Hillin ja Bud Spencerin elokuvat ovat juuri sitä mitä niiden nimistä voi olettaa: Junttia meininkiä nyrkkihuumorilla sekoittuna. Nämä italialais-saksalais-amerikkalaiselokuvat ovat sellaista kamaa, että näitä ei voi katsella täysin vakavalla naamalla, sillä sen verran höhlää juttua on tarjolla. Lisäksi kökkö dubbaus ja tehosteäänet lisäävät elokuvien camp-huumoria, eikä näitä voi täysin vakavasti ottaa. Kuitenkin sen verran väkivaltaa on mukana, etteivät elokuvat sovi aivan nuorille katsojille. Ränttätänttä-huumorin ystäville nämä kuitenkin kelvannevat – ei muuta kuin kieli poskelle ja nauramaan.

Jukka L. Savolainen for smackthejack.net

Photo’s Copyright by Soul Media, 2018