STOP THE PRESS!

Terence Hill & Bud Spencer Classic Collection – vol. 2

Terence Hill & Bud Spencer - Classic Collection 2Miamin superkytät (Miami Super Cops (1985)
Detroitilaisesta pankista varastetaan parikymmentä miljoonaa dollaria. Yksi varkaista saadaan kiinni, toinen löydetään kuolleena ja kolmas on täysin kateissa, mutta niin ovat rahatkin. Vuosia myöhemmin kiinniotettu varas pääsee vapaaksi ja suuntaa kohti Miamia. Mies ei ehdi vapaudesta juuri nauttia, sillä hänet löydetään jo kohta kuolleena. FBI:n voimakaksikko Doug Bennet ja Steve Forest pistetään tutkimaan tapausta ja pian he ovat tuon varastetun dollarinipun kannoilla.
Arvio: 2,5/5

Senkka nenästä pojat (Odds & Evens (1978)
Miamia hallitsee rikollinen pelitoiminta, jonka edessä virkavalta on suorastaan voimaton. Siksi poliisi värvää veljekset Johnny ja Charlie Flippon. Miesten taidot ujuttautua alamaailman bisneksiin ovat ällistyttävät ja heidän avullaan alamaailman touhut saadaan kuriin.
Arvio: 3/5

Superkyttä (Super Snooper (1980)
Ydinräjähdyksessä syntynyt punainen jauhe antaa David Speedille teräsmiehen voimat – paitsi silloin, jos hän näkee punaista. 
Arvio: 2,5/5

Varkaita ja veijareita (Thieves And Robbers (1982)
Los Angelesin poliisina työskentelevä Alan Parker on lähdössä lomille perheensä kanssa. Lomasuunnitelmiin tulee muutos, kun hänen on napattava kiinni vanhempia naisia vikittelevä ja näiden jalokiviä varastava tyyppi. Pian Parker huomaakin olevansa mafiajutussa, sillä kyseinen mies on myös murhan todistaja.
Arvio: 2,5/5

Banaanipojat Hula-Hula saarella (Who Finds A Friend Finds A Treasure (1981)
Alan on uhkapeluri, jonka rahankäyttö on suorastaan hulttiomaista – eivätkä velkojat pidä hänen touhuistaan. Charlie on näyttelijä, joka parhaillaan on tekemässä pahanmakuisen hillon tv-mainosta saadakseen sponsorirahaa pitkän purjehdusmatkan rahoittamiseksi. Kuinka ollakaan, Alan pääsee piiloutumaan Charlien alukseen ja kun tämä lopulta löytää salamatkustajan, ei hyvää seuraa. Päädyttyään eräälle saarelle he joutuvat kuitenkin huomaamaan, että he kuitenkin tarvitsevat toisiaan.
Arvio: 3/5

Terence Hillin ja Bud Spencerin elokuvat ovat juuri sitä, mitä niiden nimistä voi olettaa: Junttia meininkiä nyrkkihuumorilla sekoittuna. Nämä italialais-saksalais-amerikkalaiselokuvat ovat sellaista kamaa, ettei näitä voi katsella täysin vakavalla naamalla, sillä sen verran höhlää juttua on tarjolla. Lisäksi kökkö dubbaus ja tehosteäänet lisäävät elokuvien camp-huumoria, eikä näitä voi täysin vakavasti ottaa. Kuitenkin sen verran väkivaltaa on mukana, etteivät elokuvat sovi aivan nuorille katsojille. Ränttätänttä-huumorin ystäville nämä kuitenkin kelvannevat – ei muuta kuin kieli poskelle ja nauramaan.

Jukka L. Savolainen for smackthejack.net

Photo’s Copyright by Soul Media, 2018