STOP THE PRESS!

Mistä sadut tulevat? – Uutuuskirja selvittää tuttujen prinsessasatujen alkuperän

Satu Apu Ihmesatujen historia – Näkökulmia kirjailijoiden, kansankertojien ja tutkijoiden traditioonUutuuskirja Ihmesatujen historia selvittää, mistä sadut tulevat. Teos johdattaa lukijan ihmesatujen juurille lajin kuuluisimpien kertomusten, niin sanottujen prinsessasatujen avulla. Kuka keksi Prinsessa Ruususen? Mistä Tuhkimon tarina on peräisin? Minkälainen on Grimmin veljesten Lumikin esikuva?

Ihmesatujen historia jäljittää Tuhkimon, Ruususen, Lumikin, Kaunottaren ja Hirviön sekä Cupidon ja Psychen vaiheet. Näiden Suomessakin tuttujen satujen historia ulottuu aina roomalaiseen antiikkiin saakka. Vanhin tunnettu Tuhkimo-satu on fantasiakirjallisuutta 800-luvun Kiinasta. Prinsessa Ruususen juuret sen sijaan ulottuvat keskiajan Eurooppaan, jossa kertomus nukkuvasta kuninkaantyttärestä on kirjattu kuuluisaan Hanhiemon sadut -kokoelmaan.

Elävästi kirjoitettu Ihmesatujen historia on kattava johdatus tuttujen satujen taustoihin. Teos esittelee tutut sadut runsaiden esimerkkien ja sitaattien avulla. Samalla se erittelee eri satuversioiden yhtäläisyyksiä ja eroja.

”Jos vertaillaan Lumikki-sadun kolmen kertojan jakamia rangaistuksia, julmuuspalkinto on annettava Grimmin veljeksille. Heidän äitipuolensa heittää henkensä kidutuksen seurauksena. Pedagogi ja teologi Albert Grimm ei sen sijaan jakanut kuolemantuomiota kenellekään; tosin äitipuolen vankeus, 9801 vuotta lasiarkussa, tulee lähelle tätä. Sivuhenkilöiden muodonmuutos susiksi ja peiliksi vertautuu myös hengen menetykseen. Lempeimmin on menetellyt valistusmies Musäus – äitipuoli joutui ilmeisesti istumaan elinkautista tornissaan. Pehmentävä lisäys on kidutuksen jälkien nopea parantaminen.”

Suosituimman selityksen mukaan sadut ovat lähtöisin kansan suullisesta kerronnasta. Todellisuudessa monet klassikkosadut ovat kuitenkin päätyneet kansanperinteeseen painetun kirjallisuuden välittäminä, ja maineikkailla satukokoelmilla on ollut tässä tärkeä rooli. Esimerkiksi kaikkien tuntemaa Lumikkia on pitkään pidetty vanhana saksalaisena kansansatuna, jonka Grimmin veljekset ovat merkinneet muistiin. Satu Apo on kuitenkin jäljittänyt tarinan kauniista prinsessasta ja ilkeästä äitipuolesta 1700-luvun Weimariin, lukion professori Johann Musäuksen satukokoelmaan. Musäuksen kokoelmasta Lumikki on sitten päätynyt eri versioina Albert Ludwig Grimmin näytelmäksi ja Jacob ja Wilhelm Grimmin maailmankuuluun satukokoelmaan.

Satu Apo on Helsingin yliopiston folkloristiikan emeritaprofessori. Hän on julkaissut vuosikymmenten kuluessa useita alan keskeisiä perusteoksia.

Satu Apu
Ihmesatujen historia Näkökulmia kirjailijoiden, kansankertojien ja tutkijoiden traditioon
ISBN 978-952-222-926-7
SKS 2018