STOP THE PRESS!

Suomalaisen kirjallisuuden vienti hyvällä tasolla

Viime vuonna tulot Suomen kirjallisuuden ulkomaanoikeuksien myynnistä olivat 2,36 miljoonaa euroa. Oikeuksia myyntiin ulkomaille 562 kappaletta vuonna 2017. Suurimmat ostajamaat ovat Saksa, Iso-Britannia ja Yhdysvallat – vienti Kiinaan kasvaa.

FILI – Kirjallisuuden vientikeskuksen tilaama ja Media Cleverin tuottama Kirjallisuusviennin arvo -selvitys kartoittaa suomesta, suomenruotsista ja saamesta käännetyn kirjallisuuden ulkomaanoikeuksien myyntituloja vuosina 2011–2017. Kirjallisuusviennin markkina-arvo on tarkastelukaudella kaksinkertaistunut. Korkean tason ylläpitäminen ja myyntimäärien kasvattaminen vaatii alan toimintaedellytysten parantamista ja lisää alan ammattilaisia Suomeen.

Markkina-arvoa mitataan kotimaisilta kirjallisuusagenteilta ja kustantajilta saatujen tietojen perusteella. Rojaltien eli tekijänoikeuspalkkioiden prosentuaalinen osuus kokonaistuloista on kasvanut. Suunta on tervetullut – se tarkoittaa, että suomalaisen kirjallisuuden käännökset myyvät maailmalla.

Eniten suomalaisten kirjojen vientituloja kartuttavat Saksa, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Kiinan vienti on kasvussa. Ulkomaiset kustantajat ostavat kirjallisuuttamme lajien kirjossa: aikuisten kaunokirjallisuutta sekä lasten ja nuorten kirjoja myydään yhtä paljon. Tietokirjallisuuden osuus myydyistä oikeuksista on kasvanut kiitettävästi.

”Suomalainen omaääninen kirjallisuus on jo tunnettu käsite alan tärkeimmillä markkinoilla”, sanoo FILIn johtaja Tiia Strandén. ”Saksassa suomalainen kirjallisuus on saavuttanut vahvan jalansijan, ja Aasian ja englanninkieliset markkinat avaavat erinomaisen mahdollisuuden kasvattaa kirjavientiä. Kiinan viennin nousu on erityisen lupaava uutinen.”

Kirjallisuuden vientiä ei kasvateta ilman ammattitaitoisia oikeuksien myyjiä. Yhä useampi suomalainen kirjailija löytää edustajansa ulkomailta. Se osoittaa uskoa kertojiemme mahdollisuuksiin kansainvälisillä markkinoilla, mutta kielii samalla kirjallisuusagenttien huutavasta pulasta kotimaassa. Suomessa toimii tällä hetkellä viisi oikeuksien välittäjää.

”Kirjallisuusvienti on sekä kulttuurin edistämistä että kansaintaloudellisesti tuottavaa liiketoimintaa. Jotta ala voi kasvaa, kirjallisuusvientiä pitää kohdella nimenomaan vientinä, johon on kohdistettava tuntuvia yritystukia. Meneillään on hyvä momentum, jota täytyy hyödyntää”, Strandén toteaa.