STOP THE PRESS!

Larin Paraske -palkinto taiteilija, kansanmuusikko Liisa Matveiselle

Liisa Matveinen  Kuva: Veera Voima


Liisa Matveinen, Kuva: Veera Voima

Kalevalaiset naiset palkitsevat aikamme runolaulajan – kalevalaisen runolaulun taitajan, elävöittäjän, opettajan ja äänellä itkijän Ilomantsista.

Kalevalaisten Naisten Liitto on myöntänyt Larin Paraske -palkinnon musiikin maisteri, taiteilija, kansanmuusikko Liisa Matveiselle. Palkinto myönnetään vuosittain runonlaulajien perinteen jatkajalle. Palkinto julkistettiin Kauneuden tähden seminaarin aluksi Helsingissä Suomen kansallismuseossa lauantaina 13.10.2018.

Larin Paraske -palkinto jaetaan vuosittain henkilölle, joka jatkaa runonlaulajien kulttuuriperintöä nykyajassa. Kalevalaisten Naisten Liitto halusi palkita Matveisen, sillä hän on omistanut elämänuransa kansanmusiikin esittämiselle, kehittämiselle ja uudistamiselle, mutta hänen opetuksessaan, sävellyksissään ja sovituksissaan on yhdistävänä säikeenä ja lähtökohtana kulkenut koko ajan ikivanha kalevalainen runonlaulu.

Monipuolisella toiminnallaan Matveinen on löytänyt suomalaiselle runonlaululle, kantelemusiikille ja perinteistä kansanmusiikkia monin tavoin uudistavalle tuotannolle uusia ystäviä. Hänen vaikutuksensa kansanmusiikin kehittäjänä ja monipuolisena esittävänä taiteilijana on ulottunut kansainvälisille foorumeille, ja hän on arvostettu ja tunnettu taiteilija myös ns. maailmanmusiikin ja etnomusiikin ammattilaisten ja harrastajien parissa.

Kotiseutu, kalevalainen runonlaulun maaperä ja kansanperinteen monipuolinen vaaliminen ja uudistaminen ovat hänelle tärkeitä niin arjessa kuin taiteellisessa luomistyössä. Elias Lönnrot sai runonkeruumatkallaan Ilomantsiin vuonna 1838 Mateli Kuivalattarelta aineistoa, joka sai Lönnrotin muuttamaan Kantelettaren kokonaisuutta. Tätä arvokasta perinnettä Liisa Matveinen on muiden asian ilomantsilaisten vaalijoiden rinnalla kunnioitettavasti edistänyt, uudistanut ja tuonut suuren yleisön tietoisuuteen.

Ympäristö vaikuttaa aina, sekä ihmiset että luonto. Olen asunut hyvinkin erilaisissa paikoissa. Mielestäni sosiaalinen ympäristö on kuitenkin tärkeämpää luovan työn ylläpitämiseksi kuin esimerkiksi ihastuttava tunturimaisema yksinäisyydessä, näin Liisa Matveinen eräässä haastattelussa.

Liisa Matveista arvostetaan erityisesti ihmisäänen lyyrisen ulottuvuuden ja soinnillisuuden löytämisestä uudella taiteellisella tavalla ja tämän pohjalta tehtyjen sävellysten ja sovitusten tuottamisesta. Tätä elementtiä hän on yhdistänyt korkeatasoisesti myös perinteisiin kansanmusiikin ilmaisumuotoihin ja instrumentteihin, kanteleen ja jouhikon lisäksi myös useisiin muihin vanhoihin soittimiin.

Liisa Matveinen on ollut mukana perustamassa ja kehittämässä useita kansanmusiikkiyhtyeitä ja -ryhmiä. Näistä tunnetuimpia ovat Tallari ja Suden aika. Tellu Turkan kanssa hän on perustanut duon Liisa ja Tellu, duo on tuottanut muun muassa levyn Mateli. Kansainvälistä mainetta saaneessa Hedningarna-yhtyeessä hän on vaikuttanut vuodesta 1999 vuoteen 2003. Matveinen on ollut myös tuottamassa useita levytyksiä eri yhtyeiden kanssa. Suden aika -yhtyettä on luonnehdittu muun muassa näin: ”Suden ajan musiikissa yhdistyvät vanhat laulutraditiot ja uusi rajoja rikkova ääni-ilmaisu”.

Larin Parasken henki elää Liisa Matveisen elämäntyössä erityisesti runonlaulun ja äänellä itkun eli itkuvirsiperinteen opettajana ja elävöittäjänä. Hän on pitänyt useita runonlaulun historian, merkityksen ja esittämisen kursseja. Itkuvirsiperinnettä hän on tutkinut ja opettanut paneutuen sen lähtökohtiin ja karjalaiseen yhteyteen. Hän on ollut ensimmäisiä äänellä itkijöitä eli itkuvirsien esittäjiä karjalaisen itkuvirsien taitajien sukupolven siirryttyä tuonilmaisiin. Matveinen julkaisi v. 2015 Äänellä itkun oppaan, jossa on perustietoa itkuvirsistä ja esimerkkejä siitä, kuinka itkuvirsirunoutta voi harjoitella ja luoda.

Matveinen ei ole ollut vain esittäjä, vaan täyssydäminen tulkitsija ja eläytyjä, aikamme äänellä itkijä. Koulutuksia äänellä itkusta hän on pitänyt eri puolilla Suomea, unohtamatta omaa kotiseutuaan. Itä-Suomen yliopiston pitkään omistamassa kauniissa perinnemaisemassa Mekrijärven rannalla Sissolassa, hän on ennättänyt pitää näitä kansanperinnettä aikaamme elävästi ja ympäristöön luontaisesti yhdistäviä tilaisuuksia niin kotimaisille alan harrastajille kuin ulkomaisille tutkijoillekin.

Larin Paraske oli inkeriläisistä runolaulajista kuuluisin ja saavutti kansantaiteen ikonin aseman jo aikalaistensa keskuudessa. Larin Paraske -palkintoa on jaettu vuodesta 1996 lähtien. Palkinnon saajia ovat muun muassa runoilija Kirsi Kunnas 2017, joikutaiteilija Ingá-Máret Gaup-Juuso 2016, runoilija Jenni Haukio 2015, kirjailija, ohjaaja Juha Hurme 2014, vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard 2013, runolaulaja, MuT Ilona Korhonen 2012, urheilutoimittaja Antero Mertaranta 2011, kansanmuusikko Sari Kaasinen 2010, runoilija Heli Laaksonen 2009, toimittaja, kirjailija Umayya Abu-Hanna 2008, kirjailija Anna Kortelainen 2007, näyttelijä Eila Roine 2006, rap-muusikko Mariska 2005.

Kalevalaisten Naisten Liitto on kulttuurijärjestö, joka edistää suomalaisen kulttuuriperinnön soveltamista nykykulttuuriin Suomessa ja Ruotsissa. 60 jäsenyhdistyksessä on noin 3 300 jäsentä. Liitto omistaa Kalevala Koru Oy:n. Kalevala Koru Oy:n ja Kalevalaisten Naisten Liiton yhdessä perustama Kalevala Korun Kulttuurisäätiö tukee vuosittain suomalaista kulttuuria apurahoin.