STOP THE PRESS!

WWF palkitsi jälleen Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän

Krzysztof Kowalski

Elämäntavoitteeni on luovuttaa tila aikanaan lapsilleni vielä parempikuntoisena kuin sen itse sain, sanoo Krzysztof Kowalski. (c) A. Sosnowska WWF

Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä löytyy tänä vuonna Puolasta. Voittajaa kiiteltiin kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta vesistöjen ravinnekuorman pienentämiseen. Seitsemättä kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui viljelijöitä yhdestätoista maasta.

Kansainvälinen raati palkitsi tänään Ruotsin Jönköpingissä 10 000 euron pääpalkinnolla puolalaisen viljelijän ja sikatilallisen Krzysztof Kowalskin. Voittajan valinnassa painottuivat menetelmien kokonaisvaltaisuus ja laajat myönteiset vaikutukset paitsi vesistöihin, myös luonnon monimuotoisuuteen.

Kowalski estää 130 hehtaarin tilallaan ravinteiden päätymisen vesistöihin muun muassa täsmälannoituksen avulla. Hän on myös rakentanut pelloilleen useita kosteikkoja ja erilaisia suojavyöhykkeitä sekä istuttanut perheineen yli tuhat puuta peltojen reunoille ja Itämereen laskevan joen varrelle. Lisäksi hän kalkitsee peltojensa maaperää säännöllisesti ja testaa käyttämänsä veden ja sikojen rehun nitraattien ja torjunta-aineiden varalta.

Myös Kowalskin aktiivinen yhteistyö muiden viljelijöiden kanssa tietojensa ja kokemustensa jakamiseksi sai raadilta kiitosta. Toimet hyödyttävät sekä ympäristöä että Kowalskin taloutta: tilan tuotteet ovat hyvin haluttuja.

”Kokonaisvaltaisuus on ympäristötyössä erittäin tärkeää. Kowalskin työ on myös hyvä esimerkki siitä, miten ympäristön huomioiminen usein hyödyttää viljelijää taloudellisesti. On toivottavaa, että tällaiset menetelmät yleistyvät, kun ne saavat tunnustusta ja julkisuutta”, kommentoi WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Tunnustusta Itämeri-ystävällisen viljelyn edelläkävijöille

WWF on palkinnut Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän vuodesta 2009. Kilpailun tarkoituksena on paitsi antaa tunnustusta Itämeri-ystävällisen viljelyn edelläkävijöinä toimiville viljelijöille, myös välittää tietoa parhaista käytännöistä vesistöjen ravinnekuorman pienentämiseksi.

Tänä vuonna kilpailuun osallistuivat Itämeren yhdeksän rantavaltion lisäksi Ukraina ja Valko-Venäjä. Kansallisten osakilpailujen voittajat ovat keskenään hyvin erilaisia kuten ovat myös heidän soveltamansa menetelmät vesistöjen kuormituksen pienentämiseksi. Palkintoseremoniassa viljelijät jakavat kokemuksiaan ja osallistuvat asiantuntijoiden ohjaamiin paneelikeskusteluihin.

Suomea edusti kilpailussa tänä vuonna Kilpiän luomutila Pusulasta Uudeltamaalta. Viljelijät Tuomas ja Iiris Mattila pyrkivät erityisesti vähentämään eroosiota eli maa-aineksen ja ravinteiden kulkeutumista tuulen tai veden mukana pois pelloilta. Mattilat muokkaavat maata korkeuskäyrien mukaan, jolloin he huomioivat maan kaltevuuden ja esimerkiksi istuttavat eroosioherkimmille rinteille hedelmäpuita. Lisäksi he harjoittavat monipuolista viljelykiertoa, pitävät pellot kasvipeitteisinä ympärivuotisesti ja pyrkivät muokkaamaan maaperää mahdollisimman vähän.

Itämeri on edelleen yksi maailman saastuneimmista ja herkimmistä merialueista. Muun muassa maataloudesta kulkeutuvat ravinteet ovat sen suurin uhka. Siksi viljelyyn liittyvät toimet ovat avainasemassa Itämeren tilan parantamisessa.

”Viljelijöillä on paljon potentiaalia osallistua rehevöitymisen vähentämiseen käyttämällä ympäristöystävällisiä viljelymenetelmiä. Viljelijäpalkinnon avulla voimme nostaa esiin konkreettisia esimerkkejä ympäristömyönteisistä käytännöistä Itämeren valtioissa. Viljelijöiden lisäksi vastuu kestävästä maataloudesta kuuluu tietenkin päättäjille ja kuluttajille, siis meille kaikille”, sanoo WWF:n Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.