STOP THE PRESS!

Suomalaiset ovat poikkeuksellisen innokkaita osuuskauppatoiminnassa

Suomalainen päivittäistavarakauppa on poikkeuksellisen keskittynyttä. SOK ja Kesko hallitsevat markkinoita noin 85 prosentin osuudella. Ulkomainen jätti Lidl on pystynyt saamaan haltuunsa vain vaajat 10 prosenttia. Anitra Komulaisen väitöstutkimuksen mukaan keskittyminen tapahtui jo 1930-luvulla.

Suomalaisen päivittäistavarakaupan keskittymisen syistä on tutkija Anitra Komulaisen mukaan esitetty erilaisia arvailuja. Ilmiötä on selitetty mm. ilmastolla (kylmyys pakottaa asioimaan vain yhdessä kaupassa), autoiluinnostuksella (suomalaiset suuntaavat automarketeihin), suomalaisten pihiydellä (pyrkimys ostaa aina halvinta, jolloin vain suuret kaupat menestyvät) ja naisten tasa-arvoisella asemalla (useimmat suomalaiset naiset käyvät töissä, eikä heillä ole aikaa kierrellä leipomoissa tai lihakaupoissa).

Keskittymisen vaikutuksista kuluttajien arkeen on Komulaisen mukaan keskusteltu paljon. Joidenkin mukaan se on helpottanut kuluttajien asemaa mm. alentamalla hintoja. Toisten mukaan keskittyminen on pikemminkin huonontanut kuluttajien asemaa mm. vähentämällä valinnanvapautta, korottamalla hintoja ja heikentämällä tuottajien asemaa.

Keskittyminen on luultua aikaisempi ilmiö

Keskittymistä on pidetty vasta 1960– ja 70-lukujen ilmiönä. Anitra Komulaisen mukaan maan päivittäistavarakauppa keskittyi jo vuoteen 1938 mennessä.

– Suurimpana syynä olivat nopeasti ja vahvasti markkinoille tulleet SOK:n ja sen kilpailijaksi syntyneen OTK:n eli Osuustukkukaupan osuuskaupat. Ne pakottivat myös yksityiset tukku- ja vähittäiskauppiaat perustamaan omia kaupallisia keskusliikkeitään. Muualla yksityiset kauppiaat järjestäytyivät useimmiten ensin aatteellisesti ja vasta myöhemmin kaupallisesti.

Maan päivittäistavarakauppa keskittyi siis pääosin SOK:n, OTK:n, yksityisten vähittäiskauppiaiden Keskon ja yksityisten tukkukauppiaiden Tukon haltuun vuoteen 1938 mennessä. OTK ja Tuko menettivät mahtiasemansa 1990-luvun lamassa. Monet niiden kaupoista siirtyivät SOK:n ja Keskon haltuun.

Suomalainen osuustoimintainnostus vaikutti

Suomalaisista osuuskaupoista teki kansainvälisestikin poikkeuksellisen vahvoja yleinen osuustoimintainnostus, omat liikkeenjohdolliset toimet ja jakautuminen kahteen kilpailevaan keskusliikkeeseen, SOK:hon ja OTK:hon.

– Osuuskaupallinen kahtiajako pääosin maanviljelijöiden SOK-laisiin ja pääosin työväestön OTK-laisiin kauppoihin kiihdytti kilpailua, laajensi myymäläverkostoa ja mahdollisti aiempaa tiukemman sidoksen syntymisen samat arvot jakaneiden kuluttajien ja suurehkojen joukkojärjestöjen kanssa, Anitra Komulainen kuvailee.

Osuustoimintainnostukseen vaikuttivat myös 1900-luvun markkinoiden hajanainen tila, monien kansallisten joukkojärjestöjen, kuten työväen- ja raittiusliikkeen tuki sekä aatteen keskusjohtoisuus. Eri osuustoimintahaaroille perustettiin varhain keskusliike, kuten osuuskaupoille SOK, maidontuottajille Valio, maataloustarvikkeille Hankkija ja osuuskassoille OKO. Ne levittivät ja koordinoivat osuustoimintaa tehokkaasti. Sitä vastoin muualla osuustoiminta levisi yleensä alhaalta ylöspäin hajanaisena kansanliikkeenä.

Ennen toista maailmansotaa tapahtunut keskittyminen helpotti Anitra Komulaisen mukaan kuluttajien elämää.

– Osuuskaupat ottivat käyttöön monia uutuuksia, joita myös yksityiskauppiaat alkoivat pian jäljitellä. SOK:n ja OTK:n toimenpiteiden seurauksena mm. tuotteiden laatu parani ja tuhoisana pidetty velaksi osto korkeine korkoineen väheni. Myös hinnat laskivat.