STOP THE PRESS!

Muumimuseon näyttelyt vuonna 2019

15.12.2018–31.3.2019 Satumaja – Usko Laukkasen kuvituksia
Muumimuseon Satumaja-näyttely nostaa esiin kuvittaja Usko Laukkasen (1930–2000). Hän teki pitkän ja monipuolisen uran aikana, jolloin kuvittajia ei arvostettu ja heidän työnsä julkaistiin esiin jopa nimettömänä. Siksi nimi on tuntematon, mutta työt tuttuja monille.

Usko Laukkanen oli monipuolinen kuvittaja ja sarjakuvantekijä. Hänet tunnetaan ehkä parhaiten kuvituksistaan moniin lastenkirjoihin ja oppikirjoihin. Kokonaisen sukupolven käsissä kuluivat aikoinaan muun muassa Lasten oma aapinen ja Lasten oma lukukirja (1958) jatko-osineen, samoin muut Otavalle ja Valistukselle tehdyt koulukirjat.

Huomiota herätti myös Laukkasen kirjoittama ja kuvittama Laulumaja (1956), joka sijoittui kolmanneksi pohjoismaisessa kuvakirjakilpailussa ja julkaistiin Tammen Kultaisissa kirjoissa sarjan ainoana kotimaisena teoksena sekä käännöksinä useissa eri maissa.

Lasten kuvakirjat ja satukirjat olivat uutteralle Laukkaselle tärkeitä, mikä näkyy monien kuvitusten eloisuutena ja viitseliäisyytenä. Satumaja-näyttely esittelee kuvitusten originaalipiirroksia, joissa värit hehkuvat kirkkaampina kuin koskaan ennen.

Myöhemmin Laukkanen työskenteli muun muassa mainoskuvittajana (mm. Liikenneturva, Postipankki) ja -animaattorina (mm. Esson Tiikeri tankkiin -mainos 1960-luvulla). Uransa loppupuolella hänen näkyvin työnantajansa oli tamperelainen Satukustannus, jolle syntyi kymmeniä kuvakirjoja 1970–1990-luvuilla. Niitä käännettiin jonkin verran myös venäjäksi ja ruotsiksi.

Lisäksi Laukkanen piirsi sarjakuvia. Tunnetuin sarja oli Sarjis-lehdessä 1970-luvun alussa julkaistu Masto ja Märssy, minkä lisäksi hän muun muassa työsti vuosikymmeniä, moneen otteeseen Kapteeni Kidd -sarjakuvatarinaa, jota ei koskaan julkaistu. Laukkanen palkittiin pienestä mutta erottuvasta sarjakuvatuotannostaan Suomen Sarjakuvaseuran Puupäähatulla vuonna 1988.

Satumaja on tuotettu yhteistyössä Suomen Sarjakuvamuseo ry:n kanssa.

25.4.2019–2020 Muumianimaatiot – Seikkailuja ja turvallisuudentunnetta
Muumimuseon vaihtuva näyttely kertoo muumianimaatioiden historiasta. Tove Janssonin (1914–2001) rakastetuista muumikirjoista on vuosien varrella tehty monenlaisia tulkintoja. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että muistoja muumianimaatioista löytyy melkein 60 vuoden takaa. Kukapa ei muistaisi istuneensa television ääressä muumitarinoiden äärellä?

Mieleen nousee vieläkin seikkailuihin liittyvän jännitys, joka ei kuitenkaan kasvanut liian suureksi, ja turvallisuudentunne, jonka loi muumien lämmin ja ystävällinen maailma. Jännitystä ja turvallisuudentunnetta vahvisti jaettu katsomiskokemus. Toisille muumianimaatiot edustavat rakasta lapsuusmuistoa. Joillekin ne herättävät lämpimiä vanhemmuusmuistoja yhteisistä katseluhetkistä tai hetken taatusta rauhasta lasten istuessa nenä kiinni televisiossa. Jotkut muistavat kaveriporukoiden hauskat loppumattomat muumimaratonit.

Ensimmäinen televisiossa esitetty muumianimaatio oli vuonna 1959 ensi-iltansa saanut saksalainen mustavalkoinen marioneteilla tehty nukkeanimaatio. Kymmenen vuotta myöhemmin syntyivät ensimmäiset japanilaiset animaatiot, ja 1970-luvulla tehtiin myös ensimmäinen venäläinen muumianimaatio. Saman vuosikymmenen lopulla aloitettua puolalaista nukke- ja pala-animaatiota yhdistävää sarjaa esitettiin useissa maissa. Tähän mennessä laajimmin tunnettu muumianimaatio, japanilainen Muumilaakson tarinoita, alkoi pyöriä televisioissa 1990. Myöhemmin se on esitetty yli 120 maassa, ja monissa maissa useampaan kertaan. Keväällä 2019 lähtee kansainväliseen levitykseen uusin muumianimaatiosarja, suomalaisen Gutsy Animations -tuotantoyhtiön Muumilaakso.

Liittyi oma katselukokemus sitten Muumilaakson tarinoihin tai varhaisempiin versioihin, näyttelyssä voi istahtaa alas ja nauliutua taas ruudun ääreen. Näyttelyn televisioissa pyörivät erityyliset, erilaisilla tekniikoilla tehdyt muumianimaatiot. Näyttely avaa myös eri aikakausienanimaatioiden tekoprosessia.

60 vuoden aikana tehtyjä erilaisia animaatioita yhdistää yksi asia. Ne kaikki ovat oman aikansa tulkintoja Tove Janssonin muumikirjoista ja -sarjakuvista. Animaatioissa esiintyy myös kirjoista tuttuja ikonisia kuvia, kuten Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen sillalla tai Muumitalo laakson keskellä. Muumimuseo tuo animaatioiden kuvien rinnalle alkuperäiset kuvituspiirrokset museon omista kokoelmista – kuvituspiirrokset, joita ilman yhtäkään animaatioista ei olisi olemassa.