STOP THE PRESS!

Kultaa eletroniikkaromusta

Helsingin yliopistossa kehitetyn uuden liuotusmenetelmän avulla kulta voidaan kierrättää aiempaa ympäristöystävällisemmin.

Menetelmällä voidaan liuottaa metallista kultaa esimerkiksi tietokoneen piirilevyistä. Reaktiossa kulta hapettuu kuvan mukaiseksi kulta(I) yhdisteeksi. Oikealla reunalla on esitetty muodostuvan dikationin kiderakenne.
Menetelmällä voidaan liuottaa metallista kultaa esimerkiksi tietokoneen piirilevyistä. Reaktiossa kulta hapettuu kuvan mukaiseksi kulta(I) yhdisteeksi. Oikealla reunalla on esitetty muodostuvan dikationin kiderakenne.

Mineraalien talteenotto kierrätysmateriaaleista eli niin kutsuttu ”urban mining” on oleellinen osa kiertotaloutta ja laajeneva teollisuuden haara. Esimerkiksi elektroniikkaromun kultapitoisuus voi olla jopa 10–100-kertainen verrattuna kultamalmiin.

Tietokoneissa, puhelimissa ja monissa muissa laitteissa oleva pieni määrä kultaa päätyy romutettavien laitteiden mukana polttoon. 

Tuhkasta kulta erotellaan kemiallisesti, mutta käytettävät kemikaalit ovat ympäristölle erittäin haitallisia. Esimerkkeinä syanidiliuotus ja kullan erottaminen elohopean avulla pienissä nyrkkipajoissa ja alkeellisissa olosuhteissa. Nyt Helsingin yliopistossa kehitetyn uuden liuotusmenetelmän avulla kulta voidaan ottaa talteen aiempaa ympäristöystävällisemmin.

– Kultaa käytetään yleisesti elektroniikkateollisuudessa, ja sen tehokas talteenotto on kestävän kehityksen ja kiertotalouden kannalta tärkeää, sanoo uuden kullan liuotusmenetelmän kehittänyt professori Timo Repo Helsingin yliopiston kemian osastolta.

– Nyt tutkijat ovat onnistuneet liuottamaan kultaa orgaanisella liuottimella, apuaineena rikki ja hapettimena vetyperoksidi. Toistaiseksi menetelmää on kokeiltu laboratorio-olosuhteissa, mutta kun perusilmiö on havaittu, se avaa mahdollisuuksia jopa kaupalliseen soveltamiseen, sanoo tohtorikoulutettava Eeva Heliövaara Helsingin yliopistosta. 

Pyridinethiol‐Assisted Dissolution of Elemental Gold in Organic Solutions: Dr. Minna Räisänen, Eeva Heliövaara, Dr. Feda’a Al‐Qaisi, Dr. Mikko Muuronen, Aleksi Eronen, Henri Liljeqvist, Dr. Martin Nieger, Dr. Marianna Kemell, Karina Moslova, Dr. Kalle Lagerblom, Prof. Timo Repo. 29 October 2018, Journal Angewandte Chemie. https://doi.org/10.1002/anie.201810447