STOP THE PRESS!

Rakkauskirjeitä

Rakkauskirjeitä
Kuva: Harri Hinkka

Tampereen Teatterin päänäyttämö ti 29.1.2019
Käsikirjoitus: A. R. Gurney
Suomennos: Juha Lehtola
Rooleissa: Seela Sella, Esko Roine
Arvio: 5/5

Lapsuuden ystävykset Andrew ja Melissa ovat pitäneet koko ikänsä yhteyttä kirjoittamalla kirjeitä toisilleen. Vaikka puhelinkin on keksitty kommunikointivälineeksi, niin varsinkin Andrew on enemmän kirjoittavaa sorttia. Vaikka vuodet vierivät ja molempien elämässä tapahtuu, on heidän yhteydenpitonsa kuitenkin melko aktiivista. Välillä tulee kirjoitettua enemmän, toisinaan taas vähemmän. Ystävyys on kuitenkin vahva ja se kestää vaikeammatkin ajat.

Tämän näytelmän tekemiselle on kaiken kaikkiaan kahdeksan sääntöä, jotka täytyy ehdottomasti täyttää, jotta se onnistuisi täydellisesti. Tässä niistä muutama: Esirippua ei ole, eikä luvassa ole tanssia, musiikkia, eikä tehokeinoja. Lisäksi näyttelijät tulevat ja menevät aina samasta paikasta ja vieläpä hämärässä valossa. Eikä mukana ole naaman vääntelyjä, ei lässytystä, eikä varsinkaan itkua. Muutama poiminta siitä, kuinka Rakkauskirjeitä -näytelmä tehdään.

Uskokaa tai älkää, minulle tuli mieleen radionäytelmä teatterin lavalla, kun näin Seela Sellan ja Esko Roineen istahtavan pöydän ääreen ja ottavan ’kirjeet’ käsiinsä. Siinä heidän niitä lukiessaan syntyi vaikutelma mustavalkoisesta elokuvasta, jossa näiden kahden ihmisen tarina lähtee ns. elämään. Juha Lehtolan erinomainen suomennos on luontevaa, ja taidokkaiden Sellan ja Roineen tulkitsemana se saa täydellisen tunteikkuuden. He heittäytyvät rooleihinsa täysillä tuoden mukaan myös omaa elämänkokemuksen tunnettaan, mitä nämä roolihahmot vaativat uskottavuudenkin kannalta.

Täytyy myöntää, että olin aluksi hyvin pessimisti näytelmää kohtaan, koska en ole tämän tyylin esitysten suuri ystävä. Rakkauskirjeitä -näytelmä mursi jään niin hyvin, että mielelläni haluan nähdä tämän toiseenkin kertaan.

Jukka L. Savolainen for smackthejack.net