STOP THE PRESS!

Suullisen ja kirjallisen rajoilla

Satuperinteestä nykyrunoon

Keskustelu suullisen perinteen ja kirjallisen tekstin suhteista jatkuu. Tänä päivänä suullisen ja kirjallisen suhteita tarkastellaan jatkumona, jossa suullisen tekstin ääni, kirjallisen kulttuurin tulkinnat sekä laajemmat historialliset ja sosiaaliset yhteydet alati lomittuvat toisiinsa.

Satuperinteestä nykyrunoon. Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä -artikkelikokoelman yksi alkusysäys oli kirjan toimittajien käymä keskustelu siitä, kuinka Kalevalaa pidetään yhtäältä liian kirjallisena folkloristiikan tutkimuskohteeksi, toisaalta liiaksi suulliseen perinteeseen pohjautuvana kirjallisuudentutkijalle. Mistä tämä polaarinen ajattelu johtuu; perustuvathan molempien tieteenalojen synty ja kehitys Suomessa juuri Kalevalaan?

Tutkimuksen lähtökohtana oli myös ajatus siitä, että kirjallisuudentutkijoita ja folkloristeja voi yhdistää useampi asia kuin erottaa. Erilaisten traditioiden, aineistojen ja metodien väliset suhteet ymmärretään tässä erilaisia lähestymistapoja tarjoaviksi mahdollisuuksiksi.

Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä tarkasteltaessa liikutaan folkloristiikan ja kirjallisuudentutkimuksen rajapinnoilla. Aluksi luodaan katse tutkimushistoriaan, minkä jälkeen nostetaan esiin folkloristiikan ja kirjallisuudentutkimuksen yhteisiä kysymyksiä, ja lopuksi aihetta lähestytään nykykirjallisuuden kautta.

Aiheet liikkuvat Lumikki-sadusta kansankirjoittajien kirjeisiin ja 1800-luvun virsiaineistoihin. Monet tutut teokset Kantelettaresta Maiju Lassilan tuotantoon avautuvat kirjassa uusilla tavoilla. Teoksen aikajänne ulottuu 1700-luvulta nykypäiviin, ja kohdekirjailijat vaihtelevat L. Onervasta Monika Fagerholmiin ja Ville Hytöseen.

Satuperinteestä nykyrunoon haastaa näkemyksiä suullisen ja kirjallisen rajoista, paljastaa perinne- ja kaunokirjallisten tekstien välisen moninaisuuden ja tarjoaa analyyttisia työvälineitä suullisen perinteen ja kaunokirjallisuuden tarkasteluun.

Kirjan toimittajat:

  • FT Niina Hämäläinen johtaa SKS:n ja Kordelinin säätiön rahoittamaa digitaalista, kriittistä Avoin Kalevala -projektia (2018–2020). Hän on tutkinut muun muassa Elias Lönnrotin tuotantoa, kalevalamittaista lyriikkaa ja perhe- ja tunnehistoriaa.
  • FT Hanna Karhu työskentelee Helsingin yliopistossa tutkijana. Tällä hetkellä hän tutkii Otto Mannisen tuotannon ja rekilaulujen yhteyksiä.
  • FT Silja Vuorikuru työskentelee Helsingin yliopistossa post doc -tutkijana. Tällä hetkellä hän tutkii Titanic-aihetta suomalaisissa arkkiveisuissa ja 1910-luvun kotimaisessa kirjallisuudessa. Vuorikurun kirjailijaelämäkerta Aino Kallaksesta Aino Kallas. Maailman sydämessä ilmestyi vuonna 2017 (SKS).

Toimittajien lisäksi kirjaan ovat kirjoittaneet folkloristit, historian- ja kirjallisuudentutkijat Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoista sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta: professori Satu Apo, FT Eeva-Liisa Bastman, FM Lena Gottelier, FM Teemu Jokilaakso, dosentti Anna Kuismin, dosentti Viola Parente-Čapková, dosentti Eija Stark ja FT Irma Tapaninen.

Niina Hämäläinen, Hanna Karhu, Silja Vuorikuru (toim.)
Satuperinteestä nykyrunoon. Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä.
ISBN 9789518580303
SKST 1446
SKS 2019