STOP THE PRESS!

Tampereen Liikkuvan Näyttämön ensiesitys matkaa palvelukoteihin Tampereella – Tavoitteena pysyvä toimintamalli

Kuvassa näyttelijät Antti Tiensuu, Riikka Papunen ja Jari Leppänen.

Uusi käynnistyvä teatterialan toimintamalli Tampereen Liikkuva Näyttämö vie korkealaatuista teatteritaidetta teatterilaitosten ulkopuolelle. Syksyllä 2019 saa kantaesityksensä Dostojevskin Idiootti, joka lähtee kiertämään tamperelaisten ikäihmisten luo kaudella 2019-2020. Näytelmän toteuttavat yhteistyössä Tampereen Työväen Teatteri (TTT) ja Tampereen Teatteri (TT). Kiertävän esitystoiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja rahoittamisessa ovat olleet teattereiden lisäksi mukana Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, sekä Taiteen edistämiskeskus. Tavoitteena on luoda pysyvä yhteistyömalli kiertävälle esitystoiminnalle Tampereen ja Pirkanmaan alueella. Mallia on haettu Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö-toiminnasta. 

Tampereen Liikkuvan Näyttämön ensimmäistä ensi-iltaa Dostojevskin Idioottia harjoitellaan parhaillaan Tampereen Teatterissa ja ensi-ilta on syksyllä, 29.8., Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa. Tämän jälkeen esitys lähtee kiertueelle hoitolaitoksiin 30 esityksellä ja palautuu kiertueen jälkeen vielä teatteritilaan esitettäväksi.

Näytelmän työryhmässä ovat mukana freelancer-näyttelijä Riikka Papunen sekä näyttelijät Jari Leppänen (TTT) ja Antti Tiensuu (TT). Tekstin ovat Fjodor Dostojevskin romaanin pohjalta sovittaneet Riikka Papunen ja Antti Tiensuu, ohjauksesta vastaa työryhmä. Kiertäväksi suunniteltu esitys on tunnin mittainen ja se on esitettävissä tilassa kuin tilassa. Tarina kertoo Pietarin seurapiireihin palaavasta ruhtinas Myškinistä, joka joutuu kohtaamaan ympäröivän yhteisön ennakkoluuloja ja asenteita. Se sisältää rutkasti musiikkia, suuria tunteita ja lämmintä huumoria.

Yhteistyömallin suunnitteluun on alusta asti otettu mukaan esityksen kohderyhmä. Mallia työstettiin työpajoissa, joihin osallistui tamperelaisia ikäihmisiä, palvelukotien henkilökuntaa ja esityksen työryhmän jäseniä. Kiertuetta ovat yhdessä teattereiden kanssa suunnitelleet muun muassa Teatteri Siperiasta tuttu freelancer-näyttelijä Riikka Papunen ja Kulttuuriosuuskunta Kajeen tuottaja Susanna Ihanus ja Tampereen kaupungin suunnittelija Mari Jalkanen.

Yhdenvertainen mahdollisuus osallistua taiteeseen, kulttuuriin ja sivistykseen osa kuntien kulttuuritoimintalain tavoitetta
Suunnittelija Jaana Ylänen Tampereen Kaupungin Hyvinvoinnin palvelualueen Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista toteaa, että hanke toteuttaa kuntien kulttuuritoimintalain tavoitetta tukea ihmisten mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan sekä kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen. Hanke myös edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista taiteeseen, kulttuuriin ja sivistykseen. ”Tampereen kaupunki on jo pitkään toiminut poikkihallinnollisesti ikäihmisten palveluiden osalta ja tavoitteena on ollut iäkkäiden kuntalaisten elämänlaadun paraneminen myös asumispalveluissa”, Ylänen sanoo. ”Kahden suuren teatterin toteuttama hanke on mahdollisuus asumispalveluiden asukkaille, jotka muuten harvoin pääsevät teatteritaiteesta osallisiksi. Toiveena kunnan taholta on, että Tampereen Liikkuvan Näyttämön mahdollisuuteen tarttuisivat myös ne asumispalvelutahot, joissa tunnistetaan kulttuurihyvinvoinnin tarve asukkaille, mutta ei ole syystä tai toisesta pystytty tarttumaan asiaan aiemmin.” 

Asukkaille teatterin tuleminen heidän luo, heidän kotiinsa on varmasti vaikuttava kokemus. Esitykseen valmistautuminen, itse esitys ja sen muistot, vaikka vain tunnelma, ovat merkityksellistä”, Ylänen kuvailee. ”Henkilökunnalle avautuu mahdollisuus havainnoida esityksen vaikutuksia asukkaisissa. Tämä tuo yhteistä puheenaihetta ja lujittaa hoitajan ja asukkaan välistä suhdetta.

Tähtäimessä valtakunnallinen malli, joka vie teatteria eri kohderyhmille vankiloista nuorisolaitoksiin
Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilijat Arttu Haapalainen ja Iiro Heikkilä ovat olleet mukana hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa alusta asti. ”Erittäin hyvä lopputulos olisi, jos projektin tuottama toimintamalli kopioitaisiin aluksi maakunnalliseksi ja siitä laajentuen valtakunnalliseksi. Vision mukainen toimintamalli koskisi myös muita taiteen katvealueella olevia kuluttajia, kuten esimerkiksi vankeinhoitoa ja erityisnuorisotyötä”, toteaa esittävien taiteiden läänintaiteilija Iiro Heikkilä.

Uskon, että tällä hankkeella on positiivisia vaikutuksia kaikille sen vaikutuspiirissä oleville. Ikäihmiset, joiden luo esitys viedään, saavat tästä hienon elämyksen. Heidän toimintaympäristöissään taide luo yhteisöllisyyttä ja elämyksellisyyttä – ja vaikuttaa myös työhyvinvointiin. Meille mukana kehittelyssä oleville on ollut inspiroiva ajatus, että teattereilla on yhteinen, liikkuva näyttämö, joka etsiytyy niihin paikkoihin, joissa taidetta tarvitaan”, jatkaa taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Arttu Haapalainen. 

Tutkimusnäytön pohjalta voidaan todeta, että taiteen ja kulttuurin äärellä oleminen voi tukea merkittävästi kaikkien väestöryhmien hyvinvointia. Taiteeseen säännöllisesti osallistuvilla on todettu olevan selvästi parempi psyykkinen hyvinvointi kuin niillä, joilla taideosallistumista ei ollut yhtään tai sitä oli alle sata tuntia vuodessa. Kulttuuripalvelujen käyttö ja kulttuurinen harrastustoiminta ovat lisäksi yhteydessä hyväksi koettuun terveydentilaan ja myös hyvään elämänlaatuun”, Haapalainen toteaa.